Juttu on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston Think Open -blogissa 1.10.2025. Blogin julkaisut käsittelevät digitaalisia tutkimuspalveluita ja avointa tiedettä.
Teksti: Alisa Uusi-Kilponen & Eveliina Hietakymi (Helsingin yliopisto)
Matematiikan opetuksen tueksi kehitetyt LUMATIKKA-verkkomateriaalit ovat hyvä esimerkki oppimateriaalien tuottamisesta ja avaamisesta, jossa on huomioitu pitkäjänteinen kehittäminen ja riittävä resursointi. Vuodesta 2018 lähtien tuotettu monipuolinen aineisto sisältää lähes 40 laajaa materiaalikokoelmaa, jotka tukevat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajien työtä sekä opettajaksi opiskelevien koulutusta. Tässä blogiartikkelissa LUMATIKKA-hankkeiden pitkäaikaiset koordinoijat Alisa Uusi-Kilponen ja Eveliina Hietakymi kuvaavat oppimateriaalien avaamiseen liittyvää käytännön työtä, muun muassa CC-lisenssien valintaprosessia. Kirjoitus jatkaa Helsingin yliopiston avoimia oppimateriaaleja esittelevää artikkelisarjaa.
2000-luvulta lähtien jatkunut matemaattisen osaamistason lasku ja oppimisasenteiden eriytyminen nostivat koulutuspolitiikassa esiin tarpeen vahvistaa opettajien koulutusjatkumoa. Yhteiskuntapoliittisen tilanteen seurauksena Opetushallitus avasi haun opetus- ja varhaiskasvatustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustuksiin, mikä johti valtakunnallisen LUMATIKKA-ohjelman syntyyn. Tämä innostava ja oppijalähtöinen matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutus on tarjonnut vuodesta 2018 lähtien maksutonta tukea varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstölle. Ohjelmaa on koordinoitu Helsingin yliopistosta käsin LUMA-keskus Suomi -verkostoon kuuluvien yliopistojen välisenä yhteistyönä. Keskeisinä painopisteinä ovat alusta lähtien olleet oppimistason ja -mielekkyyden parantaminen, opettajien pedagogisten taitojen vahvistaminen sekä materiaalien ja tutkitun asiantuntijatiedon avoin jakaminen.
Verkkokursseja ja avoimia oppimateriaaleja matematiikan opetukseen
Ensimmäinen LUMATIKKA-ohjelma toteutettiin vuosina 2018–2022 ja sitä jatkoi päivitetty LUMATIKKA+ -ohjelma vuosina 2023–2025. Kyseisten hankekausien aikana rakennettiin laajat ja korkeatasoiset verkkokoulutusohjelmat, joiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistui yhteensä noin sata matematiikan ja pedagogiikan asiantuntijaa. Nyt hankerahoituksen jo päätyttyä kaikista kursseista on saatavilla itseopiskeluversiot korkeakoulujen yhteisessä DigiCampus-oppimisympäristössä. Kuka vain voi aloittaa kursseja silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Kurssit sisältävät asiantuntijavideoita, kirjallista materiaalia ja keskustelutehtäviä, jotka herättelevät pohtimaan sekä käytännön osia, joissa pääsee soveltamaan teoriaosuuksissa opittua.
”Mielestäni oli kiva, että kurssin aikana tutustuin monien erilaisten tutkijoiden työhön. Se antaa paljon näkökulmia matikan opettamiseen, ja kun on paljon erilaisia ammattilaisia antamassa tietoa, niin myös materiaalit ovat kattavat.”
– LUMATIKKA-materiaaleista sanottua
Verkkokoulutuksen kursseille valmistetut videomateriaalit ja kirjalliset tuotokset on julkaistu avoimesti kaikkien saataville. Uudistetussa ohjelmassa kuvattiin yli 50 uutta videota aiemman hankekauden reilun 200 videon lisäksi. Ne kaikki löytyvät soittolistoina LUMATIKKA-nimiseltä YouTube-kanavalta. Lisäksi tuotettiin noin 125 kirjallista asiantuntijatekstiä, opetusmateriaalia ja tehtävää, jotka täydentävät edellisten vuosien tuotoksia. Näistä asiantuntijavideoista ja kirjallisista kurssimateriaaleista on julkaistu yhteensä lähes 40 laajaa materiaalikokoelmaa Avointen oppimateriaalien kirjastoon (löytyvät hakusanalla: lumatikka). Sivustosta vastaavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Materiaalikokoelmat on jaoteltu aihe- ja sisältöalueittain sekä opetusasteittain koulutuksen verkkosivuille.
Hanketyöryhmä mietti pitkään sopivan lisenssin valikoimista materiaaleille, sillä sitä ei ollut rahoittajan puolesta määritelty ennalta. Lopulta hankkeen materiaalit päädyttiin julkaisemaan pääosin CC BY-SA 4.0 -lisenssillä, joka mahdollistaa niiden vapaan käytön, kopioimisen ja muokkaamisen – myös kaupallisissa tarkoituksissa, kunhan johdannaistenkin lisenssi säilyy samana. Näin haluttiin varmistaa, että kenenkään opettajan, joka materiaaleja haluaa hyödyntää tai muokata, ei tarvitsisi miettiä, saako hän käyttää niitä. Esimerkiksi yksityisten koulujen ja päiväkotien kohdalla olisi muuten oltu jo harmaalla vyöhykkeellä, kun lapsilta peritään näistä osallistumismaksu. Kuitenkin selvästi kaupallista toimintaa tekevien toimijoiden käyttämänäkin aineiston tulee olla avoimesti saatavilla jatkossakin. Tavoitteena on ollut varmistaa, että tuotetut materiaalit ovat pitkäaikaisia ja aidosti kaikkien hyödynnettävissä.
Vaikka LUMATIKKA-kurssit on suunniteltu erityisesti täydennyskoulutustarkoituksiin, niistä löytyy arvokasta materiaalia opettajaksi opiskelevillekin. Yliopistojen ja korkeakoulujen opettajankouluttajat voivat vapaasti käyttää kursseja, niiden osioita tai yksittäisiä materiaaleja osana tutkinto-opiskelijoiden kurssisuorituksia. Osa LUMATIKKA-kursseista onkin ollut osana Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin opettajaksi opiskelevien kurssitarjotinta.
Materiaalikokoelmien rakentaminen ja vastaanotto
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tukikeinot, arviointi, oppimisanalytiikka, ongelmanratkaisu, ohjelmointi, binäärimatematiikka, matematiikka ja tekoäly osana arkea ja yhteiskuntaa, matematisk modellering, lukukäsitys ja 10-järjestelmätaidot… Koska hankkeessa tuotettujen materiaalien laajuus oli suuri, oppimateriaalin avaaminen edellytti huolellista suunnittelua ja edellä kuvattujen kaltaisten tarkasti rajattujen ja pedagogisesti mielekkäiden kokoelmien luomista. Kurssien toteuttajat hahmottelivat sisällöt, hankehallinto Helsingin yliopistossa viimeisteli ja vei ne valmiiksi kokoelmiksi palvelimeen. Koska LUMA-keskus Suomella ei ole omaa materiaalikirjastoa, Avointen oppimateriaalien kirjasto tarjosi luontevan ratkaisun aineistojen säilyttämiseen ja löydettävyyteen.
Julkaisun tekninen toteutus on varsin yksinkertaista, ja avoimet alustat tarjoavat selkeän rakenteen materiaalien jakamiseen. Materiaaleja voi syöttää sekä pdf-tiedostoina että ulkoisina linkkeinä. Avointen oppimateriaalien kirjastossa kokoelmille määritellään oppimateriaalin tyyppi, käyttötarkoitus, soveltuva koulutusaste ja tieteenala, jotta käyttäjät voivat hakea materiaaleja myös näiden tietojen perusteella. Kaksikieliselle kansalliselle koulutusohjelmalle on ollut hyödyksi, että samaan kokoelmaan voi liittää kieliversiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: käyttäjä löytää sisällöt samalta sivulta ja voi vaihtaa kieltä joustavasti. Alusta mahdollistaa myös materiaalien päivittämisen. Kun LUMATIKKA+ -hanke päättyi kesällä 2025, myös aiemmassa hankevaiheessa luotuja kokoelmia täydennettiin uusilla sisällöillä.
Ensimmäinen LUMATIKKA-hankkeen julkaisu oli Lelan matematiikkaseikkailu päiväkodissa -kirjanen, joka tarjoaa tarinallisen matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen. Se on saanut viidessä vuodessa 7314 näyttökertaa ja 1017 latauskertaa (lukemat syyskuulta 2025). Toisena esimerkkinä on vuoden 2021 lopulla julkaistu ongelmanratkaisun työkalupakki, joka on avattu 516 kertaa ja sen sisältämiä tiedostoja on ladattu yhteensä 3000 kertaa (tiedot haettu 17.9.2025). Latausluvuissa näkyvät myös Finna-hakupalvelun kautta tulleet latauskerrat. Rajapinnan kautta Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaistut materiaalit näkyvät myös Finnassa.
Materiaalikokoelmista on tiedotettu hankkeen ja LUMA-verkoston viestintäkanavissa (mm. some-kanavat ja uutiskirje) sekä tapahtumissa. Lähitoteutuksena järjestetyissä täydennyskoulutuksissa opettajat ovat päässeet tutustumaan käytännössä materiaaleihin, minkä jälkeen he ovat saaneet linkin Avointen oppimateriaalien kirjastoon, josta harjoitukset löytyvät kokonaisuudessaan. Tämä näyttää lisänneen tehtävämateriaalien näkyvyyttä.
”Videot ja tekstit eri matematiikan osa-alueista olivat todella hyviä! En ole kokenut ikinä matematiikan opetusta omaksi vahvuudekseni. Nämä vahvistivat sitä, että minä osaan ja pärjään ihan hyvin. Sain paljon ideoita.”
– LUMATIKKA-materiaaleista sanottua
Avointen oppimateriaalien kirjasto on vähitellen tullut opettajille tutummaksi, vaikka se on edelleen matkalla kohti laajempaa käyttöönottoa esimerkiksi MAPPAn ja FREEEDin rinnalla. Hankkeen hallinto on osallistunut kehittämistapaamisiin Avointen oppimateriaalien kirjaston ylläpitäjän kanssa, jotta palvelusta muotoutuisi entistä paremmin opettajien tarpeita palveleva ja käyttäjäystävällinen. Toistaiseksi esimerkiksi vuorovaikutteiset toiminnot tai organisaatiokohtaiset tunnukset eivät ole mahdollisia. Aineistot tallentuvat siis henkilökohtaisten tunnusten taakse. Kokoelmien hallinta- ja muokkausoikeudet voidaan kuitenkin tarpeen mukaan siirtää toiselle henkilölle pyynnöstä.
Avoimuus osana oppimisen ekosysteemiä
Avoimien oppimateriaalien julkaiseminen tuottaa pitkäaikaista hyötyä ja iloa niin tekijöille kuin käyttäjille. Selkeät lisenssiehdot antavat mahdollisuuden hyödyntää aineistoja vastuullisesti ja muokata niitä omiin tarpeisiin sopiviksi. Erityisesti useiden tekijöiden yhteistyönä syntyvissä oppimateriaaleissa sopimukset julkaisun ehdoista ja tekijänoikeuksista ovat keskeisiä myös tekijöille itselleen. Vielä hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2018 avoimet lisenssit olivat verrattain uusi ilmiö akateemisella kentällä, ja silloin jopa lakipalvelut olivat usein kieli keskellä suuta sopimusasioissa neuvoessa. Nyttemmin julkaisujen avoin lisensointi on yleistynyt ja konsepti on tekijöillekin tutumpi, mikä on helpottanut myös sopimusasioiden pyörittämistä. Tekijänoikeudet ja niihin liittyvät sopimusasiat kuitenkin lienevät aihe, mistä on jatkossakin syytä olla tarjolla taustatukea ja lisäkoulutusta.
”Konkreettiset vinkit ovat hyvä työkalu opettajan työn kehittämisen kannalta. Oman toiminnan ja työskentelyn reflektointi ja ideoiden jakaminen ja niiden kokeilu ovat innostavia ja lisäävät ponnetta siihen, miten opetusta voisi lähteä jatkossa toteuttamaan.”
– LUMATIKKA-koulutuksesta sanottua
Mittavat materiaalikokonaisuudet, kuten LUMATIKKA, osoittavat Avointen oppimateriaalien kirjaston käytön laajat mahdollisuudet, mutta yhtä lailla myös pienemmät kokoelmat voivat tuottaa merkittävää arvoa opetukselle ja oppimiselle. Avoimet oppimateriaalit ovat paitsi käytännöllinen tuki opettajille, myös keskeinen osa tiedon saavutettavuutta ja avointa tiedettä. Ne lisäävät materiaalien käyttöastetta, laajentavat tekijöiden näkyvyyttä ja vahvistavat opetuksen kehittämistä yhteisöllisesti osana laajempaa oppimisen ekosysteemiä.
Alisa Uusi-Kilponen (TUHAT, ORCID) työskentelee projektipäällikkönä kemian osastolla Helsingin yliopistossa.
Eveliina Hietakymi (TUHAT, ORCID) työskentelee projektisuunnittelijana kemian osastolla Helsingin yliopistossa.