—
Tässä podcast-jaksossa LUMATIKKA-verkkokursseja käyneet opettajat jakavat kokemuksiaan koulutukseen osallistumisesta. Millaisia oivalluksia ja ideoita matematiikan oppimisen täydennyskoulutus on antanut opettajana kehittymiseen? Mikä on verottanut jaksamista? Osallistujien kanssa keskustelemassa LUMATIKKA-tiimistä projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi ja yliopistonlehtori Päivi Portaankorva-Koivisto Helsingin yliopistosta. Kuuntele podcast-jakso LUMA-keskus Suomen Soundcloud-tililtä:
—
Valtakunnalliset LUMA-päivät päästiin järjestämään jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen kesäkuussa. Järjestäjäyliopistona oli tänä vuonna Aalto Espoon Otaniemessä. LUMATIKKA-ohjelma oli kutsuttu päiville pitämään kaksi työpajaa opettajille matematiikan ja ohjelmoinnin opetuksesta. Lisäksi ohjelman koordinaattorit olivat mukana esittelemässä LUMA-kehittäjäyhteisötoiminnassa toteutettuja opetusmateriaaleja samaisiin aineisiin.
—
Miltä kuulostaisi uppoutua sisälle LUMATIKKA-koulutuksen menestystarinaan? Nyt siihen on mahdollisuus! LUMATIKKA-ohjelmamme asiantunteva koulutushenkilökunta on yhteisvoimin julkaissut kansainväliseen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen LUMAT-B-lehteen uunituoreen teemanumeron opetukseen liittyvistä aiheista eri opetusasteille. Maksuttoman teemanumeron tarkoituksena on nostaa esille paitsi LUMATIKKA-ohjelman matematiikkainnostusta nostattavia hyviä käytänteitä sekä sisältöjä niin myös avartaa ohjelman vaikutusta suomalaisessa opettajankoulutuskentässä – siis sitä, miten…
—
Matemaattisia tietoja ja taitoja tarvitaan käytännönläheisissä ammateissa, ja monilla aloilla jo potilas-, asiakas- ja käyttäjäturvallisuus edellyttää hyvää matematiikan osaamista. Toisaalta ammatillinen perustutkinto oikeuttaa jatko-opintoihin korkeakoulussa, jossa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneet rinnastetaan lukion oppimäärän suorittaneisiin. Jatko-opintojen onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää, että myös ammatillisissa toisen asteen opinnoissa opiskelijat saavat hyvän matemaattisen pohjan. Minkälainen tuki voisi auttaa…
—
Mitä kanitarhassa tapahtuukaan? Osaatko kertoa tarinan omin sanoin? Osaatko kertoa matematiikan kielellä? Kuinka monta tarinaa keksit kuvaparista?
—
Teksti: Hannu KorhonenJuttu on julkaistu alunperin Dimensio-lehdessä 10.6.2020 Koulumatematiikan mielletään koostuvan luvuista ja laskemisesta, kuvioista ja kappaleista, polynomeista ja yhtälöistä, derivaatoista ja integraaleista. Kuitenkin matematiikan yhteydet muihin kulttuurin alueisiin ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämiseksi ja matematiikan merkityksen [1] osoittamiseksi. Oppiminenkaan ei ehkä aina ala sujuvimmin matematiikan omista käsitteistä, vaan toiminnallisesta osallistumisesta ja ympäristön hahmottamisesta [2]. Taide tarjoaa tähän monenlaisia…
—
Tekstin on kirjoittanut Antti Laaksonen, joka työskentelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla yliopistonlehtorina. Antti on toiminut kouluttajana LUMATIKKA-valinnaiskurssilla Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa. Muutama viikko sitten mietimme koululaisten ohjelmointikerhossa, mitä bitit ovat ja mitä hyötyä moisista voisi olla. Kerholaisilta tuli monia hyviä ideoita, ja kaikilla tuntui olevan käsitystä, että bitit liittyvät jotenkin tietokoneisiin, ohjelmointiin tai hakkerointiin.
