Kehollista ja liikkuvaa matikkaa

Teksti: Saara Lehto ja Martina Aaltonen (Helsingin yliopisto)


Miten matematiikan oppitunnin saa liikkeelle? Mitä yhteistä on tanssilla ja matematiikalla? Miten kehollisilla harjoituksilla voidaan parantaa matematiikan käsitteiden ymmärtämistä? Mikä merkitys eleillä on matemaattisessa kommunikaatiossa? LUMATIKKA-ohjelman valinnaiskurssi Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen vastaa näihin kysymyksiin.

Tutkimusten mukaan lyhytkin liikuntasuoritus saa aivot oppimiselle otolliseen tilaan. Siksi myös matematiikan oppitunti on hyvä saada liikkeelle. Opetus voi sisältää säännöllisiä jaloittelu- tai jopa juoksutaukoja tai matematiikkasuunnistus voi viedä koko oppitunnin lähiympäristöön liikkumaan. Liikkumisen kautta tuodaan matematiikan tunneille lisää innostusta ja motivaatiota, sekä kokonaan uusia näkökulmia keskeisiin matematiikan teemoihin. 

Matematiikka on luova tieteenala, jossa kauneudella on oma erityinen arvonsa. Tämä puoli matematiikasta pääsee esille, kun sitä lähestytään kehollisesti tanssin avulla. Tanssin kautta opitaan myös ryhmätyötä, kun esimerkiksi suoran yhtälö hahmottuu koordinaatistoon ryhmässä suunniteltavan koreografian avulla ja lumihiutaletanssissa oppilaat pääsevät kokemaan symmetrian itse symmetrisen kuvion osana. Tanssi ja muu luova liikunnallinen toiminta tuovat raikasta vaihtelua matematiikan opetuksen tuttuihin työtapoihin. Lisäksi ne luovat todellisia yhteyksiä matematiikan ja taiteen välille.  

Kognitiotiede on osoittanut, että matematiikan käsitteet ja päättelysäännöt pohjautuvat vahvasti ihmisen kehon ja aivojen rakenteeseen sekä ihmisen jokapäiväiseen toimintaan maailmassa. Abstraktitkin asiat palautuvat viime kädessä tavallisiin kokemuksiin omasta kehosta ja sen toiminnasta ympäröivässä maailmassa. Esimerkiksi luonnollisten lukujen laskusäännöt voidaan palauttaa kivikokoelmien kokoamiseen ja jakamiseen liittyvään konkreettiseen toimitaan. Lukusuora, nolla ja negatiiviset luvut voidaan puolestaan palauttaa eteen- ja taaksepäin otettuihin askeleihin maahan piirretyllä suoralla. Matemaattisten käsitteiden taustalla oleviin keskeisiin mielikuviin pureutuvat keholliset harjoitukset syventävät ymmärtämistä.

Puheen, eleiden ja apupiirrosten avulla voi kommunikoida mielikuvia ja matemaattisia ideoita ilman matematiikan kaavoja ja numeroita. Matemaatikot käyttävätkin abstrakteihin ideoihin liittyviä eleitä sanojen tapaan. Esimerkiksi lukujoukosta puhuttaessa voidaan luvut sijoittaa näkymättömälle lukusuoralle, joka hahmottuu keskustelijoiden käsien liikkeillä. Tällaista eleillä hahmoteltua mielikuvaa voidaan täydentää uudella informaatiolla ilman, että aiempi informaatio unohtuu, toisin kuin kielellisessä ilmaisussa helposti käy. Matematiikan formaalia kieltä tarvitaan täsmälliseen ilmaisuun, mutta kaavojen takana olevat ideat välittyvät selkeämpinä ja yksinkertaisempina puhetta, eleitä ja piirroksia käyttäen.


Martina ja Saara ovat kouluttajina maksuttoman LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen valinnaiskurssilla Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen. Kurssi toteutetaan verkkokoulutuksena kahdesti vuodessa vuosina 2019-2022.


Lue lisää kurssista | Aikataulu ja ilmoitautuminen

Kärsitkö matematiikkapelosta? – Käsillä tekeminen voi edistää matematiikan oppimista ja tehdä siitä helpommin lähestyttävän

Lännen Media kirjoitti 17.2.2019 lehdissään toiminnallisen ja konkreettisten matematiikan positiivisista vaikutuksista matikkapelon lieventämisessä.

Kuva: Veikko Somerpuro

Haastateltavana olivat LUMATIKKA-työryhmästä Kirsi Peltonen ja Minna Huotilainen. Artikkelissa avattuihin teemoihin paneudutaan laajasti myös LUMATIKKA-koulutuksen kursseilla. Artikkelin pääset kokonaisuudessaan lukemaan Kainuun sanomien verkkosivuilta.

Olen huolissani siitä, kuinka paljon visuaalista kykyä matematiikassa menetetään jo varhaisessa vaiheessa, kun tavalla tai toisella viestimme lapsillemme, että he ovat joko huonoja tai hyviä siinä. Matemaattinen lahjakkuus on paljon enemmän kuin traditiomme antaa ymmärtää.

Kirsi Peltonen, matematiikan yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto

Ihmisen tapa ratkaista asioita on ensisijaisesti tarttua niihin käsillään. Jos se ei ole mahdollista, käyttöön otetaan abstraktin ajattelun keinot. Niihin ei kuitenkaan kannata hypätä ennen kuin on selvitetty, voiko asian tehdä konkreettisesti omin käsin.

Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto

Kirsi Peltonen on mukana toteuttamassa LUMATIKKA-koulutuksen Matematiikka ja taide -valinnaiskurssia.
Minna Huotilainen toimii asiantuntijana kursseilla Matematiikan polulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen.


LUMATIKKA on Opetushallituksen rahoittama ja LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Ohjelman verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia.

Lisätietoja: LUMATIKKA-verkkosivu | info@lumatikka.luma.fi