Projektioppiminen

Ota oppijalähtöinen ja oppijaa aktivoiva projektioppiminen osaksi monipuolista matematiikan opetusta!

Projektit opetuksen polkimena -kurssilla (1-2 op) saat konkreettisia opetusmalleja ja materiaaleja projektioppimisen suunnittelun tueksi. Matematiikan opetus monipuolistuu, kun eheyttävä ja ilmiöpohjainen opetus sulautuvat luonnollisesti projektityöskentelyyn. Oppijat harjoittelevat matematiikan lisäksi muita työelämätaitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Kenelle?

Kurssi soveltuu varhaiskasvattajille, luokanopettajille sekä matematiikan aineenopettajille kaikilla asteilla.

Kurssin teoriaosa on avoinna kaikille kiinnostuneille riippumatta siitä, onko parhaillaan opetustyössä. Teoriaosaan voivat osallistua siis myös mm. opiskelijat, työttömät, hoitovapaalla olevat ja muut matematiikan opetuksesta kiinnostuneet. Harjoitusosassa on oltava opetusryhmä käytettävissä.

Milloin?

Kurssista on tarjolla kolme suoritusvaihtoehtoa:
1. vain teoria (1 op, 31.8.2020-31.5.2021)
2. teoria ja käytännön harjoittelu matematiikan näkökulmasta (2 op, 31.8.-29.11.2020, myös kevätlukukaudella 2021)
3. teoria ja käytännön harjoittelu luonnontieteiden näkökulmasta (2 op, 31.8.-ilmoitetaan myöhemmin)

Teoriaosuuden voi suorittaa omassa aikataulussaan, mutta harjoitteluosuus on ajastettu vertaispalautteiden ja muiden suoritusten mielekkyyden vuoksi.

Vaihtoehtoon 1 ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan kurssin oppimisympäristöön pääsee vapaasti tälle sivulle päivitettävän suoran linkin kautta 31.8. alkaen.

Ilmoittaudu vaihtoehtoon 2 tällä lomakkeella 30.8.2020 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään kurssin alkaessa ohjeet kurssialueelle liittymiseen.

Vaihtoehtoon 3 voi ilmoittautua StarT-ohjelman verkkosivun kautta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.


LUMATIKKA on Opetushallituksen rahoittama ja LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Ohjelman verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia.

Lisätietoja: LUMATIKKA-verkkosivu | info@lumatikka.luma.fi

Liikkuva matematiikka

Matematiikan tunti luokkahuoneen ulkopuolella? Mitä on liikkuva matematiikka?

Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen –kurssi (2 op) antaa muun muassa ideoita ja toimintamalleja matematiikan tuntien pitämiseen luokkahuoneen ulkopuolella. Kehollisuudella, liikkumisella ja ulkoilulla voidaan tuoda matematiikan tunneille lisää innostusta ja motivaatiota sekä kokonaan uusia näkökulmia keskeisiin opintosuunnitelman teemoihin.

Kurssi on osa LUMATIKKA-koulutusten sarjaa, mutta toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena, joten voit mainiosti suorittaa kurssin, vaikka suunnitelmissasi ei olisikaan suorittaa ohjelman muita kursseja!

Kenelle?

Kurssi soveltuu kaikille matematiikkaa opettaville varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Myös alan opiskelijoille on hyötyä kurssin materiaaleista.

Milloin?

Syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat auki 30.8.2020 saakka.

Kurssin oppimisympäristö avautuu osallistujille 31.8.2020. Kurssisuoritukset tulee olla palautettuna 29.11.2020 mennessä. Tuolla aikavälillä kurssilla voi edetä joko yhteisessä, joustavassa aikataulussa tai aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana ja edetä omassa tahdissa.


LUMATIKKA on Opetushallituksen rahoittama ja LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Ohjelman verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia.

Lisätietoja: LUMATIKKA-verkkosivu | info@lumatikka.luma.fi

Ammattimatikan opettaminen haastaa opettajaa

Ammatillisten alojen opiskelijoiden lähtötasojen erot ovat hyvin suuret, mikä haastaa opettajaa opetusta suunniteltaessa ja toteuttaessa. Lisäksi opiskelijoille on vuosien varrella muodostunut matematiikkakuva, jonka on todettu tutkimuksissa vaikuttavan suuresti oppimiseen. Ammatillisessa koulutuksessa matikkaa opettavat ovat kokeneet tarvitsevan työkaluja monentasoisten oppijoiden huomioimiseksi ja heidän oppimisensa tukemiseksi.

Maksuttoman Ammatillisen koulutuksen matikkaa opiskelijakeskeisesti –kurssin (6 op) osallistuja saa työkaluja matematiikan opetuksen eriyttämiseen ja monen tasoisten oppijoiden osaamisen vahvistamiseen. Kurssilla opitaan hyödyntämään digitaalisia työvälineitä ja ohjelmistoja entistä monipuolisemmin matematiikan opetuksessa. Lisäksi kurssi tarjoaa uusia näkökulmia ja ideoita keskeisten matematiikan sisältöjen havainnollistamiseen sekä näkökulmia integroida matematiikka opiskelijan ammattialaan.

Kenelle?

Kurssi on suunnattu ammatillisessa koulutuksessa matematiikkaa opettaville opettajille, mutta kurssi soveltuu myös erityisopettajille ja alan opiskelijoille.

Kurssin materiaalit ovat avoinna kaikille kiinnostuneille riippumatta siitä, onko parhaillaan opetustyössä (myös mm. opiskelijat, työttömät, hoitovapaalla olevat ja muut matematiikan opetuksesta kiinnostuneet). Koko kurssin suorittamiseksi on oltava opetusryhmä käytettävissä opetuskokeiluiden toteuttamiseen.

Kurssi on osa LUMATIKKA-koulutusten sarjaa, mutta toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena, joten voit mainiosti suorittaa kurssin, vaikka suunnitelmissasi ei olisikaan suorittaa ohjelman muita kursseja!

Milloin?

Syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat auki 30.8.2020 saakka.

Kurssin oppimisympäristö avautuu osallistujille 31.8.2020. Kurssisuoritukset tulee olla palautettuna 29.11.2020 mennessä. Tuolla aikavälillä kurssilla voi edetä joko yhteisessä, joustavassa aikataulussa tai aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana ja edetä omassa tahdissa.

ILMOITTAUDU

LISÄTIETOJA: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi

Lukion matikan opettaja, koetko tarvitsevasi tukea muutosten keskellä?

Lukion matematiikan opetus on ollut suurten muutosten keskellä viime vuosina, minkä seurauksena lukiossa matematiikkaa opettavat ovat kokeneet tarvitsevansa tukea osaamisensa päivittämiseksi. Myös alan opiskelijat ovat ilmaisseet tarvitsevan pedagogisen osaamisen vahvistamista.

Maksuttomalla Lukiomatikkaa opiskelijakeskeisesti ja mielekkäästi –kurssilla  (6 op) käsitellään sekä lyhyen että pitkän matematiikan ajankohtaisia haasteita. Keskeisiä teemoja ovat oppimista tukevien teknologisten sovellusten mielekäs käyttö opetuksessa sekä opiskelijoiden matemaattisen ymmärryksen ja matemaattisen itseluottamuksen kehittymisen tukeminen.

Kenelle?

Matematiikan aineenopettajat ja erityisopettajat lukiossa sekä alan opiskelijat.

Kurssin teoriaosa on avoinna kaikille kiinnostuneille riippumatta siitä, onko parhaillaan opetustyössä. Teoriaosaan voivat osallistua siis myös mm. opiskelijat, työttömät, hoitovapaalla olevat ja muut matematiikan opetuksesta kiinnostuneet. Opetuksen kehittäjällä on oltava opetusryhmä käytettävissä.

Kurssi on osa LUMATIKKA-koulutusten sarjaa, mutta toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena, joten voit mainiosti suorittaa kurssin, vaikka suunnitelmissasi ei olisikaan suorittaa ohjelman muita kursseja!

Milloin?

Syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat auki 30.8.2020 saakka.

Kurssin oppimisympäristö avautuu osallistujille 31.8.2020. Kurssisuoritukset tulee olla palautettuna 29.11.2020 mennessä. Tuolla aikavälillä kurssilla voi edetä joko yhteisessä, joustavassa aikataulussa tai aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana ja edetä omassa tahdissa.

ILMOITTAUDU

LISÄTIETOJA: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi

Miten tukea lapsen matemaattista ajattelua varhaiskasvatuksessa?

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen matemaattisille taidoille. Taitojen kehittäminen on aloitettava päiväkodissa mielekkäillä tavoilla arjen tilanteisiin sidoten ja eheyttäen muihin sisältöihin.

Työkaluja innostavan matematiikan perustaitojen oppimiseen päiväkodin arjessa

Maksuttomalla Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matikkaa lapsilähtöisesti -kurssilla (6 op) käydään läpi uusimman tutkimustiedon valossa matematiikan opettamisen ikäkausipedagogiikkaa sekä matematiikan oppimisen tukemista. Kurssin tavoitteena on antaa työkaluja lapsilähtöiseen, ilmiöpohjaiseen ja havainnollistavaan matematiikan perustaitojen opetukseen päiväkodin arjessa.

Kenelle?

Tämä LUMATIKKA–verkkokurssi on suunnattu erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle sekä alan opiskelijoille. Kurssin teoriaosa soveltuu myös muille alle kouluikäisten lasten matemaattisista taidoista kiinnostuneille. Kurssi on osa LUMATIKKA-koulutusten sarjaa, mutta toimii hyvin myös itsenäisenä kokonaisuutena, joten voit mainiosti suorittaa kurssin, vaikka suunnitelmissasi ei olisikaan suorittaa ohjelman muita kursseja!

Milloin?

Syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat auki 30.8.2020 saakka.

Kurssin oppimisympäristö avautuu osallistujille 31.8.2020. Kurssisuoritukset tulee olla palautettuna 29.11.2020 mennessä. Tuolla aikavälillä kurssilla voi edetä joko yhteisessä, joustavassa aikataulussa tai aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana ja edetä omassa tahdissa.

ILMOITTAUDU

LISÄTIETOJA: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi

Miten kasvattaa oppijoiden matikkaintoa?

Uransa aikana jokainen opettaja väistämättä päätyy tilanteeseen, jossa huomaa oppijoidensa opiskelumotivaation ja -innostuksen laskeneen. Miten opettajana voi tukea oppijoita löytämään uudestaan oppimisen ja oivaltamisen ilo?

“Kaikki viittaa siihen, että matematiikasta on mahdollista tehdä innostavaa kaikille oppijoille ja että kaikki voivat oppia matematiikkaa!” sanoo koulumatematiikan käytänteitä tutkinut Ann-Sofi Röj-Lindberg Åbo Akademista.

Tämä kaikkien koulutusasteiden opettajille ja alan opiskelijoille yhteinen, maksuton koulutusosa avaa LUMATIKKA-verkkokoulutusten sarjan. Matematiikan polulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle –kurssilla (3 op) ammennetaan ratkaisukeskeisesti ideoita oppijoiden motivointiin sekä matikkainnostuksen herättämiseen ja kasvattamiseen.

Kenelle?

Kurssi on tarkoitettu matematiikan parissa työskentelevälle opetushenkilöstölle aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Kurssin teoriaosa on avoinna kaikille kiinnostuneille riippumatta siitä, onko parhaillaan opetustyössä. Teoriaosaan voivat osallistua siis myös mm. opiskelijat, työttömät, hoitovapaalla olevat ja muut matematiikan opetuksesta kiinnostuneet. Opetuksen kehittäjällä on oltava opetusryhmä käytettävissä opetuskokeilun toteuttamiseen.

Milloin?

Syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat auki 30.8.2020 saakka.

Kurssin oppimisympäristö avautuu osallistujille 31.8.2020. Kurssisuoritukset tulee olla palautettuna 29.11.2020 mennessä. Tuolla aikavälillä kurssilla voi edetä joko yhteisessä, joustavassa aikataulussa tai aloittaa opinnot haluamanaan ajankohtana ja edetä omassa tahdissa.

ILMOITTAUDU

LISÄTIETOJA: https://lumatikka.luma.fi | info@lumatikka.luma.fi

LUMATIKKA jatkuu vuosina 2020-2022

Opetushallitus on myöntänyt LUMATIKKA-täydennyskoulutushankkeelle jatkorahoituksen. Matematiikan opetuksen ja oppimisen koulutukset pyörivät ohjattuina verkkokursseina näin ollen vielä vuosina 2020-2022.

Katso kurssien aikataulut ja ilmoittaudu mukaan!


LUMATIKKA on Opetushallituksen rahoittama ja LUMA-keskus Suomi -verkoston koordinoima matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Ohjelman verkkokurssit ovat osallistujille maksuttomia.

Lisätietoja: LUMATIKKA-verkkosivu | info@lumatikka.luma.fi

Arviointi ja lukiomatematiikka

Teksti: Lasse Eronen, matematiikan pedagogiikan yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
Teksti on julkaistu alunperin
Dimension verkkolehdessä 7.10.2019.
Kansikuva: Rawpixel (roungroat)

Arviointi on matematiikan harrastamisen kannalta keskeinen aktiviteetti, joka osaltaan on ollut mahdollistamassa nykymuotoisen matematiikan kehittymisen. Matematiikan kannalta arviointi tulee kuitenkin nähdä enemmän matemaattisen ajatteluprosessin osana kuin ajatteluprosessin onnistumista mittaavana aktiviteettina.

Puhun matematiikan harrastamisesta sen opiskelun tai oppimisen sijaan, sillä hyvä harrastus on vapaaehtoista ja sitä harrastetaan sen tuottamien tunnekokemuksien kuten, mielihyvän, jännityksen, löytämisen riemun tai vaikkapa oppimisen ilon vuoksi. Siinä missä joukkuelajien harrastamien tai vaikkapa kirjallisuus, myös matematiikka tarjoaa harrastajalleen edellä kuvattuja tunne-elämyksiä lukuisten muitten tunne-elämyksien lisäksi. Kuinka hienoa olisikaan, jos koulu voisi tarjota oppilaille tien löytää matematiikka harrastuksena ja itsessään matematiikka-ahdistusta heijastelevat ”olen aina ollut huono matematiikassa” – tyyppiset, omaa osaamista arvioivat sanaparret vähentyisivät käytäväkeskusteluissa!

Arviointi ollut kuumaperuna koulukontekstissa jo useamman vuoden. On puhuttu paljon muun muassa formatiivisen arvioinnin merkityksestä oppijan tietoisuuden kehittäjänä, oman oppimisen haltuunotossa ja toiminnan itsesäätelyn parantajana. Meneillään on useita kansallisia koulutus- ja kehittämishankkeita, joista kansallinen KAARO (Kaaro.fi) paneutuu arvioinnin kehittämistyöhön. Tässä hankkeessa oma toimintani keskittyy itsearvioinnin monipuolistamiseen erityisesti matematiikan opiskelussa. Vastaavasti LUMATIKKA (lumatikka.luma.fi), joka on matematiikkaa opettaville suunnattu täydennyskoulutushanke, on vienyt minut pohtimaan arviointia lukiotasolla ja tarjonnut mielenkiintoisia keskusteluja lukio-opettajien kanssa. Näissä koulutuksissa olemme päässeet pohtimaan arvioinnin merkitystä lukiomatematiikassa varsin monipuolisesti.

Lumatikka koulutusta suunnitellessa on mieleeni tullut professori Bernd Zimmermannin vuosikymmeniä kestänyt työ matematiikan historian parissa. Hänen tavoitteenaan oli ymmärtää matematiikan syntyprosessia tai oikeammin sitä miksi matematiikka on kehittynyt. Vuonna 2003 hän julkaisi artikkelin matematiikan kehittymiseen johtaneista motivaatioista, sekä kahdeksasta aktiviteettista, jotka hänen mukaansa ovat toisaalta vaadittu ja toisaalta riittäneet nykymuotoisen matematiikan kehittymiseen (Kuva 1). Zimmermannin mukaan matematiikka kehittyy näitten aktiviteettien verkossa ja näin ollen matematiikan monipuolinen harrastaminen edellyttäisikin tilanteita, joissa näitä aktiviteetteja tulisi käytetyksi monipuolisesti.

Kuva 1. Aktiviteetit, jotka ovat osoittautuneet erityisen menestyksekkäiksi matematiikan kehittämisessä (Zimmermann 2003) [1]

Yksi aktiviteettiverkon aktiviteeteista on arviointi. Tämä aktiviteetti täytyy kuitenkin ymmärtää hivenen arkimerkitystään laajemmin. Sen lisäksi, että arviointi on matematiikkaharrastajalle keskeinen aktiviteetti tulosten ja päätelmien oikeellisuuden arvioinnissa, arvioinnin aktiviteetti pitää sisällään myös yhteisöllisen arvottamisen ja sen, miten kautta historian erilaiset vallassa olleet mahdit ovat määrittäneet suotavan matematiikan harrastamisen sisällöt. Esimerkkinä mainittakoon Galilein eristäminen tiedeyhteisöstä esitettyään poikkeavia laskelmia vallalla olleeseen käsitykseen maailmankaikkeuden maapallokeskeisyydestä. Toisaalta tällainen arvottamisen aktiviteetti näyttäytyy myös nykypäivässä, esimerkiksi jos tarkastellaan sitä, miten eri valtaa pitävät tahot tahtovat tulkita (ja rahoittaa) vaikkapa erilaisia ilmaston lämpenemistä ennustavia matemaattisia malleja.

Arviointi lukiomatematiikan aktiviteettina

Entäpä, jos lukiomatematiikan opetuksessa arviointia tarkasteltaisiinkin matematiikan harjoittamisen aktiviteettinä. Miten järjestää oppilaille sellaisia matematiikan harrastamisen tilanteita, joissa heidän arviointitaitonsa kehittyisivät siten, että ne palvelisivat vahvasti myös matematiikan harjoittamista?

Yksi keskusteluissa esiinnoussut näkökulma oli ratkaistavaksi valittujen tehtävien valitseminen. Opettajien kokemuksen mukaan näyttää siltä, että varsin monesti oppilaat ottavat tarkasteluun tehtävän joko numerojärjestyksessä tai muutoin sattumanvaraisesti. Oppilaitten olisikin hyvä tarkastella tehtävien tekemistä siitä realiteetista, ettei aika todellisuudessa tule riittämään kaikkien tarjolla olevien tehtävien tekemiseen, vaan jokainen tehtävä on valintatilanne. Kun valitsen tämän tehtävän tulen samalla valitsemaan pois joukon muita tehtäviä koska aikaresurssini on rajallinen. Miksi juuri tämän tehtävän tekeminen on minulle tärkeää? Pohdimme kurssilla keinoja tämän valinnan korostamiseksi. Toimisiko tässä käänteinen ajattelu siten, että oppilaille tarjottaisiin kokemus tilanteesta, heillä olisi käytössään maksimäärä tehtäviä tai aikaa, jossa tällä kokeilujaksolla tulisi matematiikka opiskella?

Toisekseen arviointitaitoa ja samalla matematiikan kirjoittamisen taitoa voi kehittää ns. ”what went wrong” -tehtävätyypeillä, joissa oppilas arvioi jo jonkin toisen valmiiksi tuottaman ratkaisun oikeellisuutta ja perustelun riittävyyttä. Monet Lumatikka-koulutukseen osallistuneista opettajista käyttivät hyväkseen täysin anonymisoituina esim. aikaisemman preliminäärikokeen tehtävien vastauksia laittaen tehtävän ratkaisuja kurssin oppilasryhmien pohdittavaksi. Tällöin oppilasryhmien (2–3 oppilasta) tehtävänä oli tarkastella ratkaisun oikeellisuutta ja perustelujen riittävyyttä.

What Went Wrong -tehtäväesimerkki MAA7 kurssilta

Kiitokset seuraavan tehtävän tehtävämateriaalista kuuluvat Itä-Suomen harjoittelukoulun opettajalle Kalle Ventolalle.

Tehtäväesimerkki

Kokemuksia tehtävätyypistä

Ohessa muutaman tätä tehtävätyyppiä kokeilleen opettajan raportoimia oppilaskokemuksia:

”Opiskelijoiden loppukommenttina tehtävän annosta oli, että se oli ihan mielenkiintoinen ja toki muulloinkin voisi tehdä vastaavaa harjoittelua ryhmissä. Eräs opiskelija totesi havainneensa omat virheet ja puutteet suorituksissaan, oli kuitenkin siihen tyytyväinen ja koki oppineensa merkintöjen tärkeyden.”

”Opiskelijoiden kokemuksen mukaan tämä jälkimmäinen arviointivaihe osoittautui jopa ratkaisuvaihetta huomattavasti opettavaisemmaksi. Opiskelijat huomasivat, mihin muistisääntöjä voi hyödyntää ja erityisesti, että matematiikalla saatiin tehtävä helpommaksi”

”Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä ja motivoituneita tehtävään, toisten virheiden etsiminen ja korjaaminen oli hyvin opettavaista. Keskustelu oli aktiivista ja oppilaat innostuneita, joten olin tyytyväinen.”

”Keskustelu oli vilkasta ja opiskelijat kommentoivat jälkeenpäin, että olisi hyvä, jos vastaavia tehtäviä olisi jokaisella kurssilla. ”Näkisi, että voi tehdä monella eri tavalla” ja ”huomaa helpommin, missä itsekin voi parantaa” olivat yleisimmät kommentit.”

Oppilailta kerätty palaute tehtävätyypistä on ollut varsin positiivista ja se on otettu silmiä avaavana kokemuksena. Näyttääkin siltä, että tehtyjen ratkaisujen arviointi ja arvottaminen ovat varsin kehittävää ja matematiikan opetukseen keskeisesti kuuluvaa toimintaa. Sitä voi käyttää osana myös oppilaan oman matemaattisen identiteetin kehittämistä ja siinä toteutettavaa itsearviointia. Tästä kertominen puolestaan vaatii oman tilan ja ajan. Lumatikka-hankkeella on muuten täysin avoimet mooc-kurssit (ks. lumatikka.luma.fi), joihin tutustumalla pääset osalliseksi tästä kaikesta keskustelusta. Tervetuloa!

[1] Zimmermann, B. 2003. On the genesis of mathematics and mathematical thinking – a network of motives and activities drawn from the history of mathematics. Teoksessa L. Haapasalo & K. Sormunen (toim.) Towards Meaningful Mathematics and Science Education. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita 86, 29-47.


Kiinnostuitko kurssista?

LUMATIKKA2: Lukiomatikkaa opiskelijakeskeisesti ja mielekkäästi (6 op)

  • Kurssi on osa LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman (15 op) sarjaa. Kyseisen kurssin laajuus on 6 op, mutta kurssialueelle voi liittyä ilman suoritusvelvollisuutta vaikkapa yksittäisiä materiaaleja katsomaan.
  • Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton.
  • Tutustu kurssin tarkempaan sisältökuvaukseen.
  • Kurssi järjestetään verkkokoulutuksena kahdesti vuodessa vuosina 2019-2022. Aikataulu ja ilmoittautuminen.
  • Lisätietoja info@lumatikka.luma.fi.

Projektioppimiseen potkua verkkokurssilta

Kaikilla koulutusasteilla työskenteleville opettajille ja kasvattajille suunnatun Projektit opetuksen polkimena -verkkokurssi on suoritettavissa 2.9.2019-31.5.2020. Kurssi toteutetaan yhteistyössä StarT-ohjelman sekä Arkielämän ilmioitä ja Projektioppiminen yläkoulun matematikkassa -kehityshankkeiden kanssa.

Projektioppiminen tuo matematiikan, luonnontieteiden, ympäristöopin ja teknologian opetukseen lisäarvoa syventämällä ja laajentamalla oppijoiden tietoja ja taitoja. Projektien avulla oppijat pääsevät näkemään, mihin kaikkeen arjessa tarvitaan matematiikkaa ja luonnontieteitä. Opetuksesta tulee oppijalähtöistä, ja oppijat ovat aktiivisia toimijoita oppimisprosessin aikana. Aineen opetus monipuolistuu, kun eheyttävä ja ilmiöpohjainen opetus sulautuvat luonnollisesti projektityöskentelyyn. Matematiikan ja luonnontieteiden lisäksi oppijat harjoittelevat muita työelämätaitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Projektit opetuksen polkimena -kurssin tavoitteena on antaa sinulle uusia työkaluja opetuksesi kehittämiseen, kannustaa sinua käyttämään projektioppimista matematiikan ja muiden LUMA-aineiden opetuksessa sekä tukea sinua projektioppimiskokonaisuuden toteutuksessa.

Tällä kurssilla tutustut projektioppimiseen ja sen arviointiin yleisesti matematiikan ja muiden LUMA-aineiden opetuksen näkökulmasta ns. teoriaosuudessa, joka on avoinna 2.9.2019 alkaen kaikille aiheesta kiinnostuneille. Teoriaosuuden voi suorittaa itsenäisesti täysin omassa aikataulussa, kuitenkin 31.5.2020 mennessä. Teoriaosan tehneet voivat kirjata 1 op laajuisen suorituksen osaksi LUMATIKKA-ohjelman valinnaista osiota tai Arjen ilmiöitä ja monialaisia projekteja LUMA-aineiden opetuksessa -koulutusta.

Käytännön osuudessa voit eriytyä joko matematiikan opetuksen näkökulmaan (1 op osaksi LUMATIKKA-hanketta) tai muiden LUMA-aineiden näkökulmaan (1 op Arjen ilmiöihin). Käytännön osassa laadit oman projektioppimiskokonaisuuden, josta saat vertaispalautetta muilta osallistujilta. Kurssilla saat konkreettisia opetusmalleja ja materiaaleja oman opetuksen suunnittelun tueksi. Matematiikan opetukseen eriytyvään käytännön osa on suoritettavissa 27.1.-25.6.2020.

LUE LISÄÄ KURSSISTA JA ALOITA OPINNOT

Kuinka monta tarinaa keksit kuvaparista?

Vasemmalla aitaus, jossa kolme kaniinia. Oikealla aitaus, jossa kuusi kaniinia.

Mitä kanitarhassa tapahtuukaan? Osaatko kertoa tarinan omin sanoin? Osaatko kertoa matematiikan kielellä? Kuinka monta tarinaa keksit kuvaparista?

Viime viikolla Helsingin Sanomissa esiteltiin kiinalaisen matematiikan kirjan kuvallisia tehtäviä, jotka herättivät niin asiantuntijoiden kuin some-kansankin huomion (HS 7.1.2019 juttuun pääset tästä linkistä). Kiinalaisesta ensimmäisen luokan matematiikan kirjasta poimittuja tehtäviä kehuttiin avoimiksi ja luovaa matemaattista ajattelua vaativiksi.

Myös Tampereen yliopistossa matematiikan didaktiikkaa opettava dosentti Jorma Joutsenlahti pitää kiinalaisen oppikirjan tehtäviä hyvinä. Hän on tutkinut pitkään matematiikan kielentämistä matematiikan neljän kielen näkökulmasta, ja kiinalaiskirjan kuvallinen tehtävänanto on tuttu tältä pohjalta. Joutsenlahti kertoo teettävänsä niin opettajaopiskelijoilla kuin täydennyskoulutuskursseillaankin matematiikan kolmen kielen harjoitustehtäviä, joissa sama tehtävä on esitettävä niin kuvallisesti, symbolisesti kuin luonnollisella kielelläkin.   

– Näitä, ja muitakin kielentämisen harjoitustehtäviä, soisi tehtävän oppilaiden kanssa huomattavasti nykyistä enemmän, toteaa Joutsenlahti: – Kielentäminen auttaa oppilaita ilmaisemaan ja jäsentämään omaa matemaattista ajatteluaan, mutta myös opettajaa pääsemään kiinni siitä, mitä oppilaan päässä liikkuu, jolloin esimerkiksi oppimisen ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. 

Opettajankouluttaja Jorma Joutsenlahti on suunnitellut LUMATIKKA–koulutuksen alaluokkien opettajille suunnatun täydennyskoulutuskurssin verkkomateriaaleja yhdessä muiden alan ammatilaisten kanssa. Kurssilla paneudutaan oppilaan matemaattiseen ajatteluun kielentämisen ja kielentämiseen olennaisesti liittyvän toiminnallisuuden kautta. Kurssilla esitellään runsaasti konkreettista toimintamateriaalia ja tehtäviä – luvassa on muutakin kuin vain kaneja! Tervetuloa mukaan! 


Alaluokkien opettajille suunnattu LUMATIKKA-kurssi järjestetään verkkokoulutuksena kahdesti vuodessa vuosina 2019-2022. Koulutus on Opetushallitusksen rahoittama ja osallistujille maksuton.

Jorman lisäksi toteuttajiin kuuluvat Jenny Kolström (Itä-Suomen yliopisto), Tuula Pesonen (Kuopion kaupunki, Matikkakukko), Maarit Laitinen (Tampereen kaupunki), Daranee Lehtonen (Tampereen yliopisto), Päivi Perkkilä (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), Henna Hiltunen, Emilia Maaninen ja Heidi Filppa (Oulun yliopisto).


Lue lisää koulutuksesta | Ilmoittaudu mukaan!

Muutokset matematiikan osaamisessa ja asenteessa

LUMATIKKA-koulutuksen ensimmäisen toteutuskerran kaikkien asteiden opettajille yhteinen aloituskurssi on päässyt hyvään vauhtiin! Kurssin on aloittanut noin 150 eri asteiden opettajaa. Kurssin toinen viikko sai aikaan vilkkaan verkkokeskustelun matematiikan osaamisen ja asenteen  muutoksista.

Keskustelun pohjaksi osallistujat katselivat videon Uutta tutkimustietoa matematiikan oppimisesta. Videolla professori Markku Hannula luo katsauksen matematiikan osaamiseen ja asenteisiin liittyviin tutkimustuloksiin.

Verkkokeskusteluun osallistui noin 2/3 kurssilaisista. Keskustelunavauksia tehtiin 86 ja vastauksia avauksiin tuli muutamia satoja. Useat osallistujat olivat havainneet matematiikan osaamisen laskua ja asenteen heikkenemistä omassa työssään. Oheisessa tekstissä on yhteenvetoa keskustelusta: Yhteenveto keskustelusta

Yli­opis­tot ja am­mat­ti­kor­kea­kou­lut käyn­nis­tä­vät yh­tei­sen ma­te­ma­tii­kan opet­ta­mi­sen täy­den­nys­kou­lu­tus­oh­jel­man

Tiedote on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 8.8.2018
Teksti: MINNA MERILÄINEN-TENHU
Kuva: VEIKKO SOMERPURO

LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman ensimmäinen osa alkaa 17.9.2018, ja ilmoittautuminen siihen on meneillään. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville opettajille maksuton. Tavoitteena on kaikille avoin tutkimukseen perustuva koulutusohjelma verkossa.

LUMATIKKA on syksyllä 2018 käynnistyvä laaja matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutusohjelma, joka ammentaa uusimmasta tutkimuksesta keinoja niin oppijoiden osaamisen vahvistamiseen kuin matikkainnostuksen kasvattamiseen. Kaikkien asteiden opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatun ratkaisukeskeisen koulutuksen toteutuksesta vastaa LUMA-keskus Suomi -verkosto. Tällaista koulutusta on viimeksi peräänkuulutettu Teknologiateollisuus ry:ssä.

– Ohjelma on haluttu rakentaa niin, että osallistujat saavat konkreettisia tutkimukseen perustuvia työkaluja, esimerkiksi innostavia ongelmatehtäviä suoraan päiväkotiin tai kouluun vietäviksi, ja lisäksi osallistujia kannustetaan kehittämään ja jakamaan omia käytänteitään, sanoo ohjelman johtaja, Helsingin yliopiston professori Maija Aksela.

Hyviä eväitä koulupolulle: uteliaisuus ja halu oppia

Koulutusohjelma on syntynyt tilanteeseen, jossa myös julkisuudessa on kannettu huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaajien tarpeen kasvusta ja koulujärjestelmän kyvystä tuottaa näitä osaajia. Tulevaisuuden osaajien kouluttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä matemaattisen osaamisen perustukset valetaan jo varhaiskasvatuksessa, missä keskeistä on matemaattisen uteliaisuuden ja oppimisen ilon herätteleminen leikein ja yhdessä tutkien ja ihmetellen. Uteliaisuus ja halu oppia ovat hyviä eväitä koulupolulle.

Kou­lu­tuk­ses­ta apua ma­tik­kain­nos­tuk­sen he­rät­tä­mi­ses­sä

Matematiikkaan liittyviin asenteisiin on hyvä kiinnittää huomiota alaluokilta alkaen, jotta oppijan kuva matematiikasta ja itsestään matematiikan oppijana muodostuisi myönteiseksi.

Esimerkiksi Laura Tuohilammen väitöstutkimus Deepening mathematics related affect research into social and cultural: Decline, measurement and significance of students’ multi-level affect in Finland and Chile matematiikkaan kohdistuvista affektiivisista tekijöistä viittaa siihen, että kielteinen kuva matematiikasta vaikeana ja tylsänä aineena alkaa muodostua jo pian koulun alettua, kun taas luottamus omiin taitoihin alkaa horjua vasta ylemmillä luokilla. Matematiikan tunneilla olisi näin ollen tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin työtapoihin, positiiviseen tunneilmastoon ja merkityksellisyyden kokemuksiin.

– Asenteen merkitys korostuu peruskoulun päätyttyä. Kun matematiikasta tulee valinnaista, ne, joiden itseluottamus on heikompi, valitsevat mahdollisimman vähän matematiikkaa, kuvailee LUMATIKKA-tiimiin kuuluva Helsingin yliopiston professori Markku Hannula.

– Luottamus omiin taitoihin ja myönteinen matematiikkakuva edesauttavat sitä, että nuori valitsee matematiikkaa aikanaan myös jatko-opinnoissaan, Hannula sanoo.

Täydennyskoulutusohjelma on 15 opintopisteen laajuinen, josta osa annetaan lähiopetuksena eri paikkakunnilla ja osa suoritetaan verkkokurssina. Siitä voi suorittaa myös pienempiä osia. Hankkeen päätyttyä avoin verkkokurssi, MOOC-kurssi, jää kenen tahansa suoritettavaksi.

Ohjelman toteuttavat LUMA-keskus Suomi -verkoston alaisuudessa Helsingin yliopisto sekä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Ruotsinkielinen koulutus alkaa 1.10.2018.

Lisätiedot: www.lumatikka.luma.fi

Yhteystiedot

Ohjelman johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi/Helsingin yliopisto, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi
Projektisuunnittelija, Eveliina Hietakymi-Sandberg, LUMA-keskus Suomi/Helsingin yliopisto, 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi
Professori Markku Hannula, Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta, 02941 29808, markku.hannula@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi