Oppia ikä kaikki – miten kehittää opettajien ammatillista osaamista ja opetustyötä mielekkäällä tavalla?

Esittelyteksti julkaistu aiemmin kokonaisuudessaan 16.3.2021 Graduparaati -sivustolla kasvatustieteiden maisteriohjelman opiskelijoiden pro gradu -tutkielmien esittelyblogissa.

Opettajien työnkuva muuttuu yhteiskunnan mukana, mikä patistaa opettajantiedon ja opetuksen päivittämiseen. Viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen myötä etenkin matematiikan tavoitteisiin kirjattiin merkittäviä uusia painotuksia avoimien ongelmanasetteluiden sekä laaja-alaisen teknologian jalkauduttua koulumaailmaan. Opettajuus onkin koko uran kestävä oppimisprosessi, jonka tukemiseksi tarvitaan paitsi systemaattista koulutusjatkumoa, myös syvempää ymmärrystä opettajien urakehityksestä ja mielekkäästä oppimisesta.

Tutkimuksellani kartoitin matematiikan täydennyskouluttautumisen ja työkokemuksen pituuden yhteyttä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen ja opetustyön kehittämiseen. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä mielekkäästä täydennyskouluttautumisesta eri uravaiheissa olevien luokanopettajien kokemusten pohjalta sekä kiinnittää huomiota siihen, millaisia käytännön haasteita opetustyön kehittämiselle saattaa olla. Tutkielmallani pyrin siten vastaamaan 2000-luvulta lähtien voimistuneeseen, mutta silti vieläkin ajankohtaiseen koulutusjatkumon kehittämis- ja arviointitarpeeseen.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseni oli monimenetelmällinen pitkittäistutkimus, jonka aineistot perustuivat vuosina 2019 – 2020 LUMATIKKA-ohjelmaan osallistuneiden luokanopettajien täyttämiin kyselyihin. Verkkoympäristössä toimiva LUMATIKKA-täydennyskoulutushanke sopi tutkimuksen viitekehykseksi, sillä se jalostui koulutusjatkumon ja viimeisimmän opetussuunnitelman kehittämistalkoiden tuoksinassa tukemaan matematiikan opettajuuden kehittämistä asuinpaikkakunnasta, uravaiheesta tai koulutussuuntauksesta riippumatta.

Mielekästä oppimista mitannut kvantitatiivinen aineisto koostui luokanopettajien alku- ja loppukyselyistä, ja laadullinen aineisto puolestaan loppukyselyn yhteydessä kerätyistä luokanopettajien avovastauskerroista, jotka vastasivat siihen, miten täydennyskoulutuksen oppien koettiin vaikuttavan opetustyön muuttamiseen. Mielekkään oppimisen osa-alueet pohjautuivat pitkälti vastaavan nimiseen teoriaan, jonka mukainen oppiminen on tutkimusten valossa osoittautunut yksilölle merkityksellisen ja osaamisen kehittämistä tukevan oppimisen kivijalaksi.

Keskeiset tulokset

LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen kurssit kokonaan suorittaneilla luokanopettajilla oli tulosten mukaan hyvin positiiviset oppimista tukevat lähtövalmiudet sekä -odotukset, ja myös heidän oppimisensa kursseilla osoittautui hyvin mielekkääksi. Mielekkäimpinä korostuivat eritoten työelämän tarpeisiin kytkeytyvät siirtovaikutuksen ja matematiikan opettajuuden osa-alueet, joskin täydennyskoulutus onnistui myös vahvistamaan intentionaalista eli tavoitteellista oppimista. Kokemukset reflektiivisyyden ja yhteistoiminnallisuuden mielekkyydestä olivat hieman maltillisemmin positiivisia. Tarkemmat tarkastelut osoittivat myös, että työkokemuksen pituudella oli yhteyttä oppimisen mielekkyyteen siten, että uran alussa ja loppuvaiheissa olevat opettajat kokivat oppimisensa hyvin merkitykselliseksi, kun taas keskiuran vaiheissa olevat opettajat olivat näkemyksissään heitä hieman maltillisemmin samaa mieltä .

Opettajat kokivat saaneensa koulutuksesta etenkin sellaista pedagogista sisältötietoa, joiden uskoivat muuttavan opetustyötään. Noviisiopettajia kokeneemmista neljännes nosti esiin myös opettajille oleellisen matemaattisen erityistiedon karttumisen. Joistain eritoten tuoreempien opettajien vastauksista oli luettavissa opettajantiedon kehittymisen ansiosta varmentuvaa pätevyyden tunnetta. Suurin osa opettajista ei nähnyt opetustyön muuttamista estäviä tekijöitä, joskin noviiseista reilu kolmannes koki ajan ongelmana. Pieni osa uran alkupuolella olevista opettajista ilmaisi estäviksi tekijöiksi myös oman osaamisen sekä koulun toimintakulttuurin. Hieman kokeneempien opettajien ryhmistä estävinä tekijöinä mainittiin resurssit, sekä myös yli 20 vuotta työskennelleiden tapauksessa aika.

Johtopäätökset

”Kaikki LUMATIKAN kurssit ovat muuttaneet ajatteluani, opetuksen suunnittelua ja toimintaa työssäni.”

Tutkimusten valossa opettajien näkemysten perusteella hyvin organisoitu verkkotäydennyskoulutus voi olla hyvinkin mielekäs elinikäisen oppimisen tukija ja opetustyön kehittäjä. Oppimisen mielekkyyttä ja opetustyön muuttamista saattavat kuitenkin rasittaa useat, jokseenkin uravaihesidonnaiset, tekijät. Koulutusjatkumon, myönteisen opettajuuden kehittymisen sekä tuoreimman opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamisen turvaamiseksi olisi tärkeää kiinnittää lisähuomiota uravaiheiden kriittisiin erityispiirteisiin. Myös etenkin vähäisen täydennyskoulutustaustan omaavia sekä kurssin keskeyttäneitä opettajia olisi tärkeää tutkia tarkemmin, jotta heidän oppimistaan saataisiin tuettua paremmin. Tulevaisuudessa toivonkin, että jokainen opettaja uravaiheeseen, koulutussuuntaukseen tai paikkakuntaan katsomatta pääsisi tuen ja koulutuksen piiriin helpottamaan muutospaineista selviytymistä, asiantuntijaksi kehittymistä ja elinikäisen mielekkään oppimisen toteuttamista.

Alisa Uusi-Kilponen: ”Oppia ikä kaikki. Pitkittäistutkimus LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen pituuden yhteydestä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen sekä opetustyön kehittämiseen”. Koko työ on ladattavissa Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta Heldasta.