StarT-virtuaaliviikko 12.-16.4.2021

Luma-keskus Suomi. StarT virtuaaliviikko 12.-16.4.2021. https://start.luma.fi

Tervetuloa StarTin virtuaaliviikolle! Maksuton ja kaikille avoin virtuaalinen tiede- ja teknologiatapahtuma tarjoaa innostavia työpajoja lapsille ja nuorille sekä uusia ideoita opettajille eheyttävän ja monialaisen opetuksen toteuttamiseen LUMA-aineiden parissa.

Virtuaaliviikkoja vietetään 12.4.–16.4. Ohjelmaa on tarjolla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Luvassa mm. lasten tiedetuokioita tutkijan opastamana, pakopeli 10–12 -vuotiaille, opettajille VESO-päiväkoulutus projektioppimisesta sekä StarT-ohjelman kansallisten palkintojenjako. 

Kaikki ohjelma on virtuaalista ja näin ollen osallistuminen on mahdollista mistä tahansa. Tervetuloa mukaan joka niemestä ja notkosta!

Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtuman kotisivulta.

StarT-virtuaaliviikkojen-ohjelma.png (1192×823)
Viikon ohjelma – tutustu sessioiden kuvauksiin tapahtuman kotisivulta.

Tapahtumaa järjestää LUMA-keskus Suomi -verkosto yhteistyökumppanien tukemana. StarT-virtuaaliviikko on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Ohjelmointia opettajille

kaksi piirrettyä tietokonetta, joista toinen leikkaa vihkosta kirjaimia ja toisella on kymmenen kättä laskimilla

Juttu on julkaistu alunperin Dimensio-lehdessä 19.3.2021

Teksti: Hannu Korhonen
Kuva: Emilia Erfving

LUMA-keskus Suomen LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelmassa [1] on kaksitoista maksutonta verkkokurssia. Keväällä 2021 järjestettiin muiden muassa Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa.

Ohjelmointi on mukana useammallakin LUMATIKKA-ohjelman kurssilla [2], mutta Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa -kurssilla se on pääosassa. Ohjelmointikielenä on Python. Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä, ja se koostuu kahdesta osasta: ohjelmointiharjoittelusta ja oppilaiden kanssa tehdystä kokeilusta.

Kurssin parasta antia on ehkä ollut mahdollisuus saada seurata kurssiraporttien kautta toisten kurssilaisten oppimista ja heidän toimintaansa omien oppilaittensa kanssa.

Edellisen lukuvuoden 2019–2020 aikana tämän kurssin suoritti runsaat sata opettajaa tai opettajaopiskelijaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Kolmasosa (30 %) oli alakoulun ja vähän enemmän (40 %) yläkoulun opettajia. Tälle kevätlukukauden 2021 kurssille ilmoittautui runsaat sata opettajaa peruskoulusta ja lukiosta sekä ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi mukana oli monta alkuopetuksen opettajaa. Kurssi on mahdollista suorittaa vielä seuraavankin lukuvuoden aikana, sillä LUMATIKKA-ohjelma jatkuu vuonna 2022. Se on tarjolla myös ruotsiksi [3].

Ohjelmointikielenä Python

Python on ajankohtainen valinta ohjelmointikieleksi. Riippumaton asiantuntija, Helsingin yhteislyseon matematiikan ja luonnontieteiden opettaja Mikko Rahikka kommentoi Pythonia näin:

− Python on helppo oppia vaikkapa oppilaan ensimmäisenä kielenä. Se soveltuu loistavasti pikku skriptien kirjoittamiseen, vaikkapa matikan ongelmien ratkomiseen for–next-silmukoilla. En juurikaan ole käyttänyt muita ohjelmointikieliä sen jälkeen, kun tutustuin Pythoniin. Sen avulla ratkon ne ongelmat, joihin GeoGebra ei sovellu.

− Vaikka Pythonin alkuperäisenä ideana oli koodin helppo luettavuus, niin aika monta kertaa törmää esimerkkeihin, jotka käyttävät ohjelman kaikkein eksoottisimpia ominaisuuksia ja menetelmiä. Kun katson omaa koodianikin, niin aina en tajua, miten koodi toimii.

− Pythonissa on sisään rakennettuna mahdollisuus ajatella oliot funktioina tai objekteina, niinpä ohjelmoidessa voi käyttää montaa eri lähestymistapaa.

Lisää tietoa ja esimerkkejä on hänen blogissaan [4].

Ohjelmoinnin harjoittelu

Kurssi on rakennettu käyttäen hyväksi olemassa olevaa materiaalia. Ohjelmointiosa rakentuu Tie koodariksi -järjestelmän Ohjelmoinnin alkeet -kurssin [5] varaan. Se on kaikille avoin sivusto, joka rakentuu 12 luvusta ja 84 tehtävästä. Järjestelmä on ollut käytössä vajaat kolme vuotta. Sinä aikana käyttäjiä, sekä opettajia että oppilaita, on ollut lähes 15 000 eri puolelta Suomea.

− Tehtäviä on tehty lähes miljoona, kertoo järjestelmän ylläpitäjä, yliopistonlehtori Antti Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Tehtävissä käydään läpi ohjelmoinnin perusteita alusta pitäen. Ensimmäinen ohjelma on yksirivinen print(”a on apina”). Tästä päätellen ohjelmoinnin opettamisen perusideat ovat säilyneet pitkään samoina, sillä lähes 50 vuotta sitten käymälläni ensimmäisellä atk-kurssilla ensimmäinen Basic-kielinen ohjelma oli PRINT ”Hello!”

Kurssin suorittamiseksi on ratkaistava vähintään 36 tehtävää. Aluksi käydään läpi Pythonin lauseoppia, mikä ei kaikkien kurssilaisten mielestä ole kovin motivoivaa ainakaan oppilaille, mutta pakollista, jos aikoo ryhtyä ohjelmoimaan itsenäisesti. Ohjelmointiympäristö pitää kirjaa suorittamisesta, joten opiskelija voi keskittyä oppimiseen.

Automaattinen ratkaisuntarkistin on armoton. Se hylkää ratkaisun sellaisestakin pienestä erosta, jota tehtävänannossa ei ole edes sanottu. Ei ihme, että joku kurssilainen jäi välistä ”miettimään, että miksi oikean näköinen tuloste ei kelpaakaan vastaukseksi”. Kurssin henkilökunta oli kuitenkin valmis vastaamaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin, joten itsekseen tuskastelemaan ei ollut tarvetta jäädä.

Aika nopeasti päästään kuitenkin ohjausrakenteisiin, funktioihin, merkkijonoihin ja listoihin. Tehtävät vaikeutuvat haastavasti niin, että jo tehtäväkokoelman puolivälissä pientä ohjelmointikokemustakin omaava opettaja saa hieroa älynystyröitään. Muutamilla luvuilla on sisältöotsikko, esimerkiksi Collatzin algoritmi ja Eratostheneen seula. Edellinen oli yllättäen vanha tuttavuus, sillä olin kirjoittanut siitä oppilaslehteen vuonna 1984 [6]. Silloin sen nimi oli 3N+1-ongelma.

Monentasoista kokemusta

Ohjelmointikokemukseltaan kurssilaiset olivat hyvin kirjava joukko aivan aloittelijoista monia ohjelmointikursseja suorittaneisiin ja monia ohjelmointikieliä osaaviin. Aloittelijat pitivät harjoitustehtäviä vaikeina, mutta järjestelmä antaa myös malliratkaisuja opettajana kirjautuneille. Monilla kurssilaisilla oli myös kokemusta ohjelmoinnin opettamisesta esimerkiksi code.org-sivuston [7] avulla. Siellä on materiaalia sekä opettajille että oppilaille. Näyttökieli on valittavissa myös suomeksi.

Toisena kurssitehtävänä oli suunnitella ohjelmointiharjoitus omille oppilaille. Pohjamateriaaliksi tarjotaan toistakymmentä tehtäväehdotusta, opettajan ohjeita ja muuta perustietoa sisältävää kirjasta Ohjelmointia matematiikan opetukseen [8]. Myös Tie koodariksi -tehtäviä käytettiin tämän jakson aiheina.

Kirjasen tehtäväehdotuksia ovat muiden muassa lukujen tutkiminen (lukujonoja ja summia), Pythagoraan lukukolmikkojen etsiminen, tietokoneen laskentanopeuden tutkiminen, keskustelevan ohjelman laatiminen, todennäköisyys ja kielen tunnistaminen.

Riitta Kotilainen Pielaveden yhtenäiskoulusta arvioi tehtäväehdotusten soveltuvuutta kahdeksasluokkalaisista koostuvan tvt-ryhmänsä oppilaille näin:

− Luin kirjasen läpi ja totesin, että oppilaani eivät pysty tekemään harjoituksia suoraan ja ymmärtää tekemäänsä, koska olemme vasta aloittaneet Python-ohjelmoinnin. Harjoituksissa oli mielestäni liikaa uusia asioita (muuttujat, funktioita, kirjastoja) samassa ohjelmassa ilman selityksiä, miksi näin tehdään. Valitsin kuitenkin ihan ensimmäisen tehtävän Luvun muodostaminen pohjaksi, mutta muokkasin sitä.

Hänen huolenaan on erityisesti kokonaisuuden ymmärtäminen, jotta ohjelmointi ei jäisi vain ulkokohtaiseksi sääntöjen varassa puuhasteluksi.

Pohdiskelua

MOOC-ympäristö automatisoituine toimintoineen on kätevä laajan kurssimateriaalin ja monien käyttäjien kurssisuoritusten hallinnointiin. Joissakin kohdin olisin kovasti toivonut, että kriittisissä kohdissa olisi ollut yksityiskohtaisempia ohjeita. Jouduin – ja kyselyistä päätellen muutama muukin kurssilainen – pyytämään apua saadakseni haluamani suorituksen tehdyksi tai raportoiduksi. Neuvoja kyllä sai auliisti kysyttäessä.

Jokaisella ohjelmointikielellä on oma lauseoppinsa, jonka yksityiskohdat on vain opeteltava. Sen lisäksi, että ohjeissa opastetaan oikea muoto, olisi mukava tietää ja ymmärtää vähän enemmän. Miksi rakenteet ovat sellaisia kuin ovat ja miten kieli on saanut nykyisen muotonsa? Perinne näyttää kuitenkin olevan se, että ohjelmointia opetetaan niin, että aloittelevan ohjelmoijan ei ole tarpeen ymmärtää lauseopin perusteita syvällisemmin ainakaan metatasolla, kunhan vain toimii ohjeen mukaan. Tästä on esimerkkinä silmukkatoisto, jonka pituuden voi määrätä. Komento range(30) tuottaa 30 toistoa indeksin arvoilla 0, 1, 2, 3, …, 29. Miksi lähdetään liikkeelle nollasta ja miksi annetaan toistojen lukumäärä eikä indeksin suurinta arvoa?

Kurssilla tarjotusta tehtävämateriaalista päätellen ohjelmoinnin harjoitustehtävien luonne on muuttunut vain vähän 40 vuodessa. Tehtävät herättivätkin tämän jutun kirjoittajassa vähintään yhtä paljon nostalgisia muistoja ja elämyksiä kuin tuottivat onnistumisen iloa. Tekstin tulostamista, merkeistä rakentuvia kuvioita, paljon laskemista. Siis aivan samantapaisia asioita kuin silloin ennen, kun tietotekniikka oli koulussa oppiaineena ja ohjelmointi oli sen olennainen osa.

Collatzin algoritmin mainitsinkin jo aikaisemmin. Vähän sellaisia graafisia tehtäviä, joilla Logo-kielen käyttäjät opettelivat käyttämään tietokonetta 1980-luvulla. Enemmän 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun tyylisiä tehtäviä, joita Paavo Aaltonen esitteli Funktio-lehdessä atk-palstallaan vuosina 1981–1983, sekä Raili ja Juhani Juntunen vuonna 1984 aiheina ”Basic-kieleen tutustuminen yläasteen matematiikan avulla” ja ”Yhtälöiden ratkaiseminen tietokoneella”. Muiden muassa näitä vuosia olen muistellut jutuissani [9] [10].

Se yllätti kovasti, että vielä lukiotasolla jossakin koulussa saattoi olla opetusryhmä, jonka 30 oppilaasta kukaan ei ollut tutustunut aikaisemmin ohjelmointiin. Tilanne on kovin kirjava, sillä toisaalta saattoi olla lukio, jossa ohjelmointia opetetaan ohjelmointikurssilla. Muutosta on ehkä odotettavissa yleisestikin, sillä ohjelmointi on tulossa myös alaluokkien opetukseen uusien opetussuunnitelmanperusteiden myötä. Tosin jotkut opettajat epäröivät vieläkin sen mukaan ottamista. Eräs kurssilainen ilmaisi asian näin: ”Ohjelmointi ei suoranaisesti kuulu lukion opetussuunnitelmaan.”

Tärkeä perustaito

Ohjelmointi voidaan nähdä nykyään yhtä tärkeäksi perustaidoksi kuin lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen. Ilman koulun toimia asia ei kuitenkaan etene koko ikäluokan osalta, vaikka jo parikymmentä vuotta sitten amerikkalainen kasvatustieteilijä Marc Prensky puhui diginatiiveista ja esitti, että teknologian keskelle syntyneellä uudella sukupolvella on luonnostaan hyvät digitaidot. Tämän kiistää Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro ja kirjoittaa [11], että ”diginatiiveja ei oikeasti ole. Myös nuoret voivat olla digimuukalaisia. Taidot kyllä kehittyvät voimakkaasti nuoruudessa, mutta vain silloin, kun niihin panostetaan koulussa ja kotona.”

Samansuuntainen näkemys sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreeseen koulutuspoliittiseen selontekoon[12]. Siinä sanotaan, että ”vapaa-ajalla tapahtuva aktiivinen digitaalisten laitteiden käyttö ei riitä kartuttamaan tarvittavia taitoja digitalisoituvassa yhteiskunnassa toimimiseen. Perusopetus ei kykene tässä vaiheessa tarjoamaan tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia digitaalisten taitojen kehittymiselle.” Opettajien taidoista selonteko antaa lohduttoman kuvan, sillä sen mukaan lähes puolella opettajista ei ole riittäviä ohjelmointitaitoja ja vain joka viides opettaja ilmoitti kokeilleensa ohjelmointia oppilaiden kanssa.

Selonteossa ohjelmointi nähdään ensisijaisesti teknisenä taitona. Digitaalisuutta ja uusia teknologioita tarkastellaan ensisijaisesti yhteiskunnalliselta kannalta arki- ja työelämässä. Siinä – ainakaan luonnosversiossa – ei puututa ohjelmoinnin yleissivistävään ja maailmankuvaa muokkaavaan merkitykseen. Ohjelmointi on kuitenkin se kieli, jolla pidämme yhteyttä koneiden kanssa. Jonkinlaisen periaatteellisen käsityksen antaminen ohjelmoinnista kaikille oppilaille olisi tärkeää siksi, että jo alkeistason osaaminen auttaisi nuoria ymmärtämään, miten yhä teknistyvämpi ympäristömme toimii ja millaisia valmiuksia se vaatii ja mahdollisuuksia antaa. Oppimisen kannalta ei myöskään ole aivan merkityksetöntä se, että ohjelmointi on omaa tekemistä, aktiivista oppimista.

Hannu Korhonen, Orimattila

Lähteitä ja lisää luettavaa

[1] LUMATIKKA-koulutuksen rakenne osoitteessa https://lumatikka.luma.fi/rakenne/

[2] Opettaja, LUMATIKKA 3 -kursseilta ideoita matematiikan integroimiseksi! osoitteessa
https://lumatikka.luma.fi/nyt/tag/ohjelmointi/

[3] LUMATIKKA3: Programmering https://lumatikka.luma.fi/sv/programmering/.

[4] MIKON FYSIIKKA JA MATIKKA https://mikonfysiikka.wordpress.com/tag/python/

[5] Tie koodariksi, ohjelmoinnin alkeet osoitteessa https://tie.koodariksi.fi/alkeet/0

[6] Korhonen. H. Puppusanoista lukuketjuihin. Funktio 2/1984 s. 10–11.

[7] Ohjelmoinninopetussivusto code.org osoitteessa https://code.org/

[8] Laaksonen, A. ja Erfving, E. Ohjelmointia matematiikan opetukseen, 16 s. Saatavissa myös avointen oppimateriaalien kirjastosta https://aoe.fi/#/materiaali/338

[9] Korhonen. H. Tietotekniikan kouluopetuksen nousu ja tuho. Dimensio 2/2011, s. 36–37.

[10] Korhonen, H. Koodauksen historiaa: Logo. Dimensio 1/2018, s. 36–41.

[11] Salmela-Aro, Katariina: Diginatiiveja ei ole. Helsingin yliopiston tiedelehti Yliopisto 2/2021, s. 49.

[12] Opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuspoliittinen selonteko. Luonnos 8.12.2020 osoitteessa
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=20b02103-fcef-4d3a-b761-d2e05523a6b1

Varaa ryhmällesi virtuaalinen opintokäynti LUMA-keskuksen tiedeluokkiin

kolme iloista lasta tietokoneen ääressä

LUMATIKKA suosittelee osallistujilleen LUMA-keskus Suomi -verkoston palvelujen hyödyntämistä osana innostavaa matematiikan opetusta. Yliopistojen yhteydessä toimivien LUMA-keskusten tiedeluokat tukevat mielekästä tiedekasvatusta erilaisilla toimintamalleilla. Koronapandemian aikana yliopistojen tiloihin pääsy on ollut huomattavan rajoitettua, joten LUMA-keskukset ovat kehittäneet uusia toimintamalleja virtuaalisiin opintokäynteihin.

Virtuaaliset opintokäynnit

Virtuaalisessa opintokäynnissä koulu- tai päiväkotiryhmä ottaa etäyhteyden yliopistolle. Vierailun ohjaajina voi olla opiskelijoita, tutkijoita tai muuta yliopiston henkilökuntaa. Opintokäynti voi sisältää esimerkiksi alustuksen ja ohjauksen toiminnalliseen aktiviteettiin, jonka ryhmä toteuttaa oman päiväkodin tai koulun tiloissa. Etäyhteys mahdollistaa vierailun myös sellaiseen LUMA-keskukseen, johon fyysinen vierailu ei olisi mahdollista pitkän etäisyyden takia.

Virtuaalisia opintokäyntejä tarjotaan tällä hetkellä viidessä LUMA-keskuksessa. Fyysiset opintokäynnit ovat tauolla kaikissa LUMA-keskuksissa. Tutustu alla olevista linkeistä keskusten virtuaalisiin opintokäynteihin ja varaa ryhmällesi aika. Opintokäyntejä on muista teemoista kuin alla mainitut matematiikan ja ohjelmoinnin aiheet.

Helsingin ylipiston tiedekasvatuksen opintokäynnit
(matematiikan työpajoja varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, alkuopetukseen, perusopetuksen luokille 3-9 ja toiselle asteelle; ohjelmoinnin työpajoja lisäksi perusopetuksen luokille 3-9 ja toiselle asteelle)
Tampereen yliopiston Juniversityn virtuaalinen pakohuone
(perusopetuksen luokille 4-6 tehtävät painottuvat luonnontieteisiin)
Aalto-yliopisto Juniorin virtuaaliset työpajat kouluryhmille
(matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja perusopetukseen ja toiselle asteelle)
Lahden yliopistokampuksen tiedeluokka Solun opintokäynnit
(matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja esiopetukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle)
Lapin yliopiston tiedeluokka Aurora
(matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja perusopetukseen)

Teaseri Juniversityn tekoälyaiheiseen pakopeliin

LUMA-keskuksen muu toiminta pandemia-aikana

Vaikka fyysiset opintovierailut ovat hetkellisesti tauolla, niin usea LUMA-keskus jatkaa pandemiatilanteesta huolimatta välinelainaamonsa toimintaa. Välineitä voi lainata oppilas- tai lapsiryhmän käyttöön maksutta. Mahdolliset postimaksut jäävät oppimisyhteisön maksettavaksi. Katso alueesi LUMA-keskuksen toimintatavat välineiden lainaamisen suhteen keskuksen omalta verkkosivulta tai kysy keskuksen koordinaattorilta lisätietoja. Keskusten verkkosivuilta löytyy myös paljon toimintamateriaaleja välineiden hyödyntämiseen opetuksessa.

LUMA-keskus Suomen muu virtuaalinen tarjonta on koottuna VirtuaaliLUMA-sivulle. Esimerkiksi kerhoihin ja leireille tai StarT-festareille voi osallistua kätevästi etäyhteyksin.

Opintokäynnit normaalioloissa

Normaalioloissa toiminnallisia opintokäyntejä voidaan toteuttaa yliopistolle osana päiväkodin tai koulun opetussuunnitelmaa joko erillisiin yliopistolla toimiviin tiedeluokkiin tai yliopiston muihin tiloihin. Oppijat tutustuvat autenttiseen tutkimukseen, tutkimusympäristöihin, tutkijoihin ja pääsevät tekemään itse myös toiminnallisia aktiviteetteja. Vuosittain yli kymmenen tuhatta oppijaa vierailee LUMA-keskusten vieraina. Monessa keskuksessa opintokäyntitoiminta on kiinteästi osa opettajankoulutusta ja sen tutkimusta. Opettaessa oppii!

Tiedeluokkien tehtäviä ovat:

  • Tukea oppimisyhteisöjen opetussuunnitelman tavoitteita esimerkiksi toiminnallisten tai kokeellisten uusien aktiviteettien sekä tutkijoiden tapaamisten ja keskustelujen kautta.
  • Edistää uusien aktiviteettien kehittämistä ja vaikuttavuutta testaamalla uusia avauksia osana tutkimushankkeita tai opinnäytetöitä.
  • Edistää opettajien ja tulevien opettajien jatkuvaa oppimista ja uusien avausten siirtymistä käyttöön opetussuunnitelmien perusteiden tukena.
  • Edistää yhteisöllistä tiedekasvatusta ja toiminnan näkymistä yhteistyössä muun muassa tutkijoiden, muiden asiantuntijoiden, esimerkiksi elinkeinoelämän ja median kanssa.

Toivottavasti ryhmänne pääsee pian taas vierailemaan myös yliopistojen kampuksilla! Virtuaalivierailut varmasti kuitenkin jäävät LUMA-keskuksen tarjontaan jatkossakin mahdollistamaan korkeakouluyhteistyön ja monipuolisen tiedekasvatuksen tukemisen joka puolella Suomea.


Näin voi aloittaa matikka- tai ohjelmointiharrastuksen

opiskelija kirjan kanssa, matemaattisia kaavoja taustalla

Onko luokallasi oppilaita, jotka janoavat oppia lisää matematiikasta tai ohjelmoinnista myös vapaa-ajallaan? Alla koottuna muutamia vinkkejä matikka- tai koodausharrastuksen aloittamiseen tänä keväänä! Kerhot järjestetään koronatilanteen takia etäyhteyksin, joten niihin voi osallistua mistä päin Suomea tahansa.

Matematiikka

Aalto-yliopiston Matikka-akatemia
(yläkoulu/toinen aste, maksuton, Aalto-yliopisto Junior koordinoi toimintaa)
Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen Matematiikkakerhot & Åbo Akademis Matematikklubb
(yläkoulu/ toinen aste, maksuton, MAOL ry koordinoi toimintaa)

Ohjelmointi

Luma-keskus Saimaan Scratch-ohjelmointikerho (alakoulu, maksuton, LUMA-keskus Saimaa koordinoi toimintaa)
HY:n Linkki-tiedeluokan ohjelmointikerhot (alakoulu/ yläkoulu, maksullinen, Helsingin yliopiston tiedekasvatus koordinoi toimintaa)

Muu tiedekasvatustoiminta lapsille, nuorille ja perheille

LUMA-keskus Suomi -verkosto tarjoaa paljon myös muihin tiede- ja teknologia-aiheisiin liittyvää toimintaa ympäri Suomea ja verkossa. Esimerkiksi kesäleirit ovat hyvin suosittuja. Toimintaa on esitelty laajemmin verkoston verkkosivuilla.


Sirkuspedagogiikkaa matematiikan opetuksessa

Trapetsitaiteilijoita sirkuksessa, piirretty kuva vuodelta 1890

Kuva: “Five male trapeze artists performing at a circus, 1890” by trialsanderrors is licensed under CC BY 2.0

Miten sirkuspedagogiikka taipuu matematiikan opetukseen vai pitäisikö sirkustemput jättää muihin yhteyksiin? Tämä selviää 4.2.2020 Puoli seitsemän -ohjelmassa, Yle TV1. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa.

Mikäli sirkuspedagogiikka innostaa, niin kannattaa tutustua matematiikan, fysiikan ja sirkuksen opettaja Veera Hakalan ylläpitämään blogiin Funktiona sirkus. Hakala tarjoaa blogissaan muun muassa tuntisuunnitelmia sirkusta integroivan oppitunnin pitämiseen sekä avaa sirkuspedagogiikan ideologiaa.

Lisäksi Hakala on tehnyt myös aiheeseen liittyvän diplomityön, missä tutkittiin sirkuksen vaikutusta oppimiseen ja matematiikan osaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset kokivat sirkuksen kasvattaneen motivaatiota ja tuoneen positiivista vaihtelua oppitunteihin, sekä koetulosten perusteella myös tukeneen matemaattisen ajattelun kehittymistä.

Innostusta liikunnallisten matematiikan tuntien suunnitteluun saat myös Lumatikan verkkokurssilta Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen. Tervetuloa maksuttomaan koulutukseen! Kurssi on tarjolla keväällä ja syksyllä vuoden 2022 loppuun saakka.


Osallistujapalautteita koulutuksesta

sanapilvi kurssipalautteista: kiitos, kurssi, paljon...

LUMATIKKA-koulutukseen on osallistunut vuosien 2018-2020 välillä jo reilusti yli tuhat opettajaa tai opettajaksi opiskelevaa. Olemme saaneet osallistujilta ihania palautteita koulutuksesta. Tässä muutamia palautteita koottuna.

“Kiitos! Yksi parhaista verkkokursseista, jolle olen osallistunut, jollei paras. Toivottavasti tämä viesti menee perille myös opettajille.”

“Suurkiitokset antoisasta ja hyvin toteutetusta kurssista! Ihanaa, että tämmöistä järjestetään meille tiedonnälkäisille opettajille aikana, jolloin moneenkaan täydennyskoulutukseen ei ole mahdollista osallistua. Olemme työparini kanssa inspiroituneet kovasti kurssin aikana ja olen saanut kurssista valtavasti apua ja innostusta työhöni.”

“Todella hyvä ja käytännönläheinen kurssi. Teoriaa ja käytäntöä on yhdistetty hyödyllisellä tavalla. Videot olivat erityisen hyviä ja sopivan pituisia. Kurssi oli koostettu siten, että se eteni loogisesti. Hyviä vinkkejä opetukseen sai ihan kaikista videoista. Tehtävät olivat järkevän laajuisia ja hyvin lasten kanssa toteutettavissa. Tämän kaltainen toteutustapa on myös erittäin toimiva. Tällaista lisää!”

“Materiaalinne kurssilla oli loistavaa. Kiitos kaikille opettajille! Olette huippuammattilaisia!”

“Otroligt intressanta kurser och väldigt givande.”

“Kiitos hienosta ja monipuolisesta kurssista. Opettajuutta kehitetty ja vahvistettu kurssin avulla monipuolisesti!”

Lähde sinäkin muiden opettajien kanssa yhdessä oppimaan lisää matematiikan opetuksesta! Katso ajankohtainen koulutustarjonta ilmoittautumissivulta.


Aloita kevään LUMATIKKA-opinnot MOOC-palvelussa

matamaattisia symboleita ja muotoja, puhekuplia (kuvituskuva)

Menikö ennakkoilmoittautuminen kevään LUMATIKKA-kursseille ohitse muissa kiireissä? Ei hätää! Nyt kaikki kevään suomenkieliset kurssialueet on avattu osallistujille, ja pääset liittymään kursseille itserekisteröitymisen kautta.

Olipa aikeenasi suorittaa koko koulutusohjelma (15 op), yksittäinen kurssi (2 – 6 op) tai vain katsoa yksittäinen video tai ladata jokin matematiikan opetusmateriaali käyttöösi, LUMATIKKA on sinua varten! Koulutuksen oppijalähtöiset, toiminnalliset ja konkreettiset sisällöt auttavat herättämään ja kasvattamaan oppijoittesi matikkainnostusta. Koulutus tarjoaa opetusalan asiantuntijoiden tuottaman tuoreen, tutkimusperusteinen tiedon oman opetuksesi kehittämisen tueksi.

Linkit kevään kurssialueille

LUMATIKKA 1 (3 op)LUMATIKKA 2 (6 op)LUMATIKKA 3 (á 2 op)
Matematiikan polulla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelleVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matikkaa lapsilähtöisestiAlgoritmisen ajattelun kehittäminen
Luokkien 1–6 matikkaa oppilaslähtöisesti ja toiminnallisestiMatematiikkaa kehollisesti ja liikkuen
Luokkien 7–9 matikkaa oppilaslähtöisesti ja toiminnallisesti Matematiikka ja taide
Lukiomatikkaa opiskelijakeskeisesti ja mielekkäästiOhjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa
Ammatillisen koulutuksen matikkaa opiskelijakeskeisestiProjektit opetuksen polkimena
Ymmärrystä ongelmanratkaisuun

Jos haluat tutustua kurssikuvauksiin ennen kurssialueelle liittymistä, löydät kuvaukset nettisivujemme kohdasta Koulutuksen sisältö ja rakenne.

Kaikissa teknisissä ongelmissa ja muissa koulutukseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä info@lumatikka.luma.fi.

Näin rekisteröit itsesi kursseille!

1. Luo käyttäjätunnus

Jos käytät Helsingin yliopiston MOOC-palvelua ensimmäistä kertaa, luo itsellesi käyttäjätunnus. Tunnuksen vahvistavan sähköpostin toimituksessa on havaittu usein viivettä tai se on mennyt herkästi roskapostiin. Joidenkin kuntien palomuuriasetukset ovat niin vahvoja, että viesti ei pääse läpi edes roskapostina. Tästä syystä suosittelemme tunnuksen luomista henkilökohtaiseen sähköpostiin.

Jos olet käyttänyt MOOC-palvelua jollain muulla kurssilla, voit käyttää silloin luomaasi tunnusta.

2. Siirry kurssialueelle

Yllä on listattu kaikki kevään suomenkieliset LUMATIKKA-kurssit. Paina sen kurssin linkkiä, josta olet kiinnostunut. Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi, paina Kirjaudu. Ensimmäisen kirjautumiskerran jälkeen kurssi löytyy omien kurssiesi välilehdeltä.

3. Aloita opinnot

Valmista! Hyödynnä kurssin anti haluamallasi tavalla. Keräämme taustatietosi kurssialueella sähköisellä lomakkeella, jos et ole ennaakkoon ilmoittautunut. Jos haluat todistuksen suorituksestasi, tulee kurssitehtävät olla palautettuna 18.4. mennessä.


Ma­te­ma­tii­kan opet­ta­jien täy­den­nys­kou­lu­tuk­ses­ta opin­to­pis­tei­tä

Opettajia tietokoneen ääressä ryhmätöissä

Uutinen on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 24.8.2020.
Teksti: Johanna Pellinen
Kuva: Mika Koponen

Matematiikan opettajille tarkoitettu verkkokurssien kokonaisuus on valittu osaksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjontaa syyslukukaudesta 2020 alkaen. Opintopisteitä voi rekisteröidä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kautta.

LUMA-keskus Suomen organisoima LUMATIKKA-täydennyskoulutus on tarjonnut vuodesta 2018 alkaen matematiikan opetukseen keskittyviä verkkokursseja varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille. Tänä syksynä koulutuskokonaisuus on hyväksytty osaksi Helsingin yliopiston luokanopettajaopintojen opintosuunnitelmaa. 

Koulutuskokonaisuuden kursseilta saa jatkossa opintopisteitä. Niiden rekisteröiminen järjestyy Avoimen yliopiston kautta. Myös monet muut korkeakoulut hyväksyvät opintopisteet osaksi omia tutkintojaan.

– Useimmat osallistujat suorittavat kurssin puhtaasti omasta mielenkiinnosta ja halusta päivittää osaamistaan. On silti hienoa, että kurssin käymisestä on jatkossa opettajille hyötyä myös virallisten opintopisteiden avulla, eikä vain merkintänä ansioluettelossa, kertoo koulutuskokonaisuuden projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi Helsingin yliopistosta.

Usein osa opiskelijoista osallistuu kursseille opintovapaalta käsin. Hietakymi uskoo, että jatkossa myös byrokratia aikuisopiskelijoiden etuuksien saamiseksi helpottuu, kun opintopisteet myöntää Helsingin yliopisto. 

Syksyn 2020 ensimmäiset verkkokurssit alkavat 31.8. ja viimeiset päättyvät 29.11. Kullekin kurssille voi ilmoittautua sen alkuun saakka.

Opit­tu­jen asioi­den ko­kei­lua käy­tän­nös­sä

Vaikka LUMATIKKA-täydennyskoulutus suunniteltiin alunperin työssä jo olevien opettajien täydennyskoulutukseksi, on ohjelmaa alusta alkaen rakennettu niin, että se palvelee myös opettajien peruskoulutuksen tarpeita. Opinnoissa voi edetä joustavassa aikataulussa, mikä helpottaa niin päivätyössä olevia opettajia kuin päätoimisestikin opiskelevia. 

Kursseilla käydään läpi matematiikan oppimisen ja opetuksen tuoreinta tietoa. Koulutusta varten on tuotettu esimerkiksi satoja asiantuntijoiden pitämiä videoluentoja sekä tehtäväpaketteja, joita voi kokeilla omassa opetuksessa. Opiskelijat voivat suorittaa käytännön kokeilut esimerkiksi harjoittelussa tai sijaisuuden aikana.

– Erityisesti opettajaksi opiskelijat ovat kiinnostuneita tällaisista opinnoista, joissa opittuja asioita pääsee kokeilemaan käytännössä jo opintojen aikana. Näin teorian ja käytännön vuoropuhelu onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani Anu Laine. Hänellä on ollut tärkeä rooli LUMATIKKA-opintojakson päätymisessä tiedekunnan opetussuunnitelmaan.

Kurssien teemat on koottu muun muassa opetussuunnitelmien sisällöistä, joissa opettajat ovat kokeneet tarvitsevansa tukea. Kursseilla on mahdollisuus työstää omia ideoitaan sekä kurssin kouluttajien opastuksella että vertaismentoroinnin kautta, mikä on usein erityisen hedelmällistä. Opettajaksi osallistuvat ja eri opetusasteilla toimivat opettajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään.

Nuoret opiskelijat saavat kokeneiden opettajien välityksellä tietoa siitä, mikä käytännössä toimii. He saavat myös vinkkejä siitä, mitä kautta voi saada apua ammatilliseen kehittymiseen valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat opintojensa aikana tiiviisti uusimman tutkimustiedon kyllästämiä ja voivat tarjota uusia näkökulmia ja ideoita kokeiltavaksi. 

Kokonaisuudesta voi suorittaa täysin verkon välityksellä joko koko koulutusohjelman (15 op) tai yksittäisiä kursseja. Kursseilla voi edetä omassa tahdissa tai yhteisen tavoiteaikataulun mukaisesti. Koulutus on opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton. Luma-keskus Suomen koordinoiman kokonaisuuden on toteuttanut yhteensä seitsemän yliopistoa ja ammattikorkeakoulua. Helsingin yliopistosta koulutuksen rakentamisessa on ollut mukana niin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osastot kuin opettajankoulutus. 

– Suositut verkkokoulutuksemme, joihin on uusin tutkimustieto aiheista hyvin integroitu, mahdollistavat hyvän tuen opettajille korona-aikanakin paikasta ja ajasta riippumatta, LUMATIKKA-ohjelman ja LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela kehuu.

Helsingin yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen ja osaamisen syventämiseen, niin sanottuun jatkuvaan oppimiseen. Avointen verkkokurssien kautta on helppo täydentää osaamistaan. Myös ohjelmaa koordinoiva LUMA-keskus tarjoaa paljon muitakin koulutuksia ja tukitoimia elinikäisen oppimisen ylläpitämiseksi.

Lue li­sää

Kysy li­sää

  • LUMATIKKA-ohjelman johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi
  • LUMATIKKA-ohjelman projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi
  • kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani Anu Laine, Helsingin yliopisto, 050 318 3920, anu.laine@helsinki.fi
  • jatkuvan oppimisen projektipäällikkö Pauliina Kupila, Helsingin yliopisto, 050 448 1626 pauliina.kupila@helsinki.fi

LUMA-keskus Suomi on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama 11 yliopiston verkosto, jonka tehtävänä on: 

  • innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta, 
  • tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa sekä 
  • vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.

Matematiikka ympärillämme -verkkopaneeli

verkkopaneelikeskustelujen aikataulut (tekstinä artikkelin lopussa)

Korona-epidemian takia perinteiset valtakunnalliset LUMA-päivät Espoon Otaniemessä jouduttiin siirtämään vuodelle 2021. LUMA-päivien ajan järjestetään kuitenkin tapahtumia verkon välityksellä.

Matematiikka ympärillämme 5.6. kello 11-12

Yksi virtuaalisista LUMA-päivien tapahtumista on LUMA 2020 -ohjelman yhteydessä toteutettava verkkokeskustelupaneeli matematiikan opetuksesta STEAM-hengessä.

Mistä kaikkialta matematiikkaa oikein löytyy? Miten hyvä matematiikan oppimisprojekti syntyy ja millaista matematiikan monialainen opetus on parhaimmillaan? Tule kuulemaan ja keskustelemaan matematiikan eheyttävästä opetuksesta ja nappaamaan parhaat ideat omaan opetukseesi.

Puheenjohtajina Eveliina Hietakymi ja Saara Lehto, Helsingin yliopisto.
Panelisteina:

  • Piia Haapsaari, Vuoden 2020 matematiikan opettaja, Kastellin lukio
  • Jani Hannula, päätoiminen tuntiopettaja, Viikin normaalikoulun yläkoulu ja lukio
  • Markku Hannula, matematiikan didaktiikan professori, Helsingin yliopisto
  • Jonna Kangas, varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Paneeli käydään videoviestintäpalvelu Zoomin välityksellä. Voit ladata Zoom-sovelluksen tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi tai käyttää sitä selaimessa.

Paneelikeskustelun tallenne

Keskustelussa viitatut linkit on kerätty tähän tiedostoon.

Muuta LUMA-päivien virtuaalista ohjelmaa

June 2nd, 2020
https://www.luma.fi/en/lumat-2020/
June 3rd – 4th, 2020
4th of June 2020 at 2 pm (UTC +3)
Paneelikeskustelut Zoomissa
Teknologia ympärillämme 4.6. kello 11-12
Minun LUMAni 4.6. kello 13-14
Matematiikka ympärillämme 5.6. kello 11-12
Kestävä kehitys 5.6. kello 13-14

Paneelikeskustelujen tallenteet löytyvät tältä sivulta.
5.6. kokous neuvottelukunnan edustajille

Virtuaaliset opehuoneet 7.5. ja 12.5. monialaisesta projektioppimisesta

ihmisiä yhdessä tutkimassa matemaattisia kaavoja

Tervetuloa StarT:n virtuaaliseen opehuoneeseen!

StarT:n opehuone on paikka kaikille opettajille varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle projektioppimiseen liittyvien kokemuksien, ideoiden ja hyvien käytänteiden jakamiseen.  Opehuoneessa voidaan keskustella vaikka monialaisten ja tutkimuksellisten projektien toteuttamisesta, miten oppilaslähtöisyyttä voi toteuttaa tai hyvistä arviointitavoista ja tavoitteista eheyttävälle ja monialaiselle projektioppimiselle.

Ensimmäiset  opehuonekeskustelut pidetään to 7.5. ja ti 12.5. klo 15-16. Keskustelun lisäksi ohjelmassa on StarT-kauden 2020 kansallisiksi parhaiksi valittuje projekti-ideoiden sekä hyvien käytänteiden esittelyä. 

StarT-opehuoneet järjestetään Zoomissa, linkki tapahtumaan ja lisätietoa löytyy StarTin tapahtumakalenterista


StarT on LUMA-keskus Suomi -verkoston toteuttama ohjelma opetussuunnitelman mukaisen monialaisen ja yhteisöllisen projektioppimisen toteuttamiseen. LUMATIKKA ja StarT toteuttavat yhteistyössä verkkokurssin Projektit opetuksen polkimena. Lue lisää StarT-ohjelmasta

Uusia oppimateriaaleja kehitetty LUMATIKKA-hankkeessa

valokuva kirjoista Lelan matematiikkaseikkailu päiväkodissa ja Ohjelmointia matematiikan opetukseen

LUMATIKKA-täydennyskoulutushankkeen puitteissa on kehitetty paljon uutta, lapsia ja nuoria toimimaan innostavaa matematiikan opetusmateriaalia. Materiaalit ovat maksuttomia ja avoimen lähdekoodin alaisia.

Avoimia materiaaleja MOOC:ssa ja AOE:ssa

Hankkeen materiaalit ovat toistaiseksi saatavilla verkkokurssien osallistujille Helsingin yliopiston MOOC-palvelussa (mooc.helsinki.fi). Verkkokurssit ovat ilmaisia, ja niille voi osallistua kuka tahansa luomalla palveluun käyttäjätunnuksen. Ajankohtaisten kurssien tiedot löydät sivulta Aikataulu ja ilmoittautuminen.

Kaikki hankkeessa luotu materiaali on lisensoitu avoimesti, ja niitä nostetaan esille Avointen oppimateriaalien kirjastossa (www.aoe.fi) hankkeen aikana.

Kevään 2020 uutuusmateriaalit

Uusimmat materiaalit osallistujien iloksi ovat kaksi kirjasta, joista on tehty pdf-versiot ja nidotut painokset. Kaikille kevään 2020 aikana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, algoritmisen ajattelin tai ohjelmoinnin kurssit suorittaville postitetaan kirjasten fyysiset versiot lahjaksi (suomenkieilisillä kursseilla).

Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo ovat tekijöinä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kurssille laaditussa teoksessa Lelan matematiikkaseikkailu päiväkodissa. Kirjassa käsitellään matematiikan sisältöjä tarinoiden kautta kerrottuna. Sisältöalueina ovat esimerkiksi suhdekäsitteet, mittaaminen, aika, lukukäsite, geometria, tilastointi ja ohjelmointi.

Lelan pdf-versio löytyy AOE-kirjastosta suomeksi ja ruotsiksi. För den svenska versionen välj SV som språkinställning.

Esiintymiskertoja tilastoitu post-it -lapuilla. Lapsi antaa ohjeita toiselle lapselle, jolta on silmät peitetty.
Esimerkiksi tilastoinnin ja algoritmillisen ajattelun harjoitteluun tarjotaan keinoja kirjassa Lelan matematiikkaseikkailu päiväkodissa (Kangas & Reunamo, 2020)

Ohjelmointia matematiikan opetukseen -teoksen on tehnyt Antti Laaksonen kurssille Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa. Kirjanen sisältää Python-kielellä kokoelman ohjelmoinnin sovelluksia, jotka sopivat erityisesti yläkoulun ja toisen asteen matematiikan opetukseen. Osaan tehtävistä on tehty visualisointi myös hankkeen YouTube-kanavalle.

Ohjelmointikirjasen pdf-versio löytyy AOE-kirjastosta suomeksi.

Tietokoneella on monta kättä, joilla se käyttää laskinta.
Ohjelmointia matematiikan opetukseen (Laaksonen, 2020) esittelee tehtäväideoita, joissa hyödynnetään tietokoneen tehokkuutta matemaattisten ilmiöiden tutkimisessa.

Molempien kirjasten veikeän kuvituksen ja taiton on suunnitellut Emilia Erfving.


Podcast: Toimijuutta edistävä arviointi matematiikassa – Juuso Nieminen

LUMATIKKA-kurssien yhtenä keskeisenä aiheena on arviointi. Arviointia käsittelevä kurssimateriaali on saanut täydennystä podcastmuodossa. Jaamme podcastin avoimella lisenssillä CC BY-SA.

Toimijuutta edistävää arviointia pohtimassa matematiikan opettaja ja arvioinnin tutkija Juuso Nieminen. Nieminen on tutkinut Helsingin yliopiston matematiikan opetuksen tutkimusryhmässä laajasti mm. itsearviointia. Hän on julkaissut vuonna 2019 Arvioinnin käsikirjan Aki Luostarisen kanssa. Nieminen vaikuttaa Matikkanälkä-yrityksessä kouluttajana.

Opet­ta­jien ma­te­ma­tii­kan täy­den­nys­kou­lu­tus sai jat­ko­ra­hoi­tuk­sen

pinta-alojen laskemista kynällä ja paperilla

Uutinen on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston uutisissa 5.2.2020.
TEKSTI: JOHANNA PELLINEN

Koulujen ja päiväkotien opettajat ovat voineet kehittää matematiikan opetuksen taitojaan jo puolentoista vuoden ajan avoimilla ja maksuttomilla verkkokursseilla. Täydennyskoulutus jatkuu, sillä seitsemän yliopiston ja korkeakoulun yhteistyössä tehty hanke on saanut Opetushallitukselta 870 000 euron jatkorahoituksen vuosille 2020-2022.

Jatkorahoituksen avulla verkkokoulutuksia voi käydä kouluttajien tukemana seuraavat kolme vuotta. Koulutus on suunnattu  varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille.

Matematiikan opetuksen LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelma on rakennettu uusimman tutkimustiedon pohjalta yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisessä LUMATIKKA-hankkeessa, joka käynnistyi keväällä 2018.

Ensimmäisellä rahoituskaudella hankkeeseen kiinnitettiin opetusalan asiantuntijoita, jotka ovat tuottaneet tuoreeseen tutkimustietoon ja opetussuunnitelmiin perustuvia sisältöjä. Nyt uuden rahoituksen turvin osallistujat saavat yhä vahvemmin tukea aloittamiensa verkkokurssien läpäisemiseen. Kiitetyn koulutuksen kursseja aloitettiin edellisvuonna reilun 5600 opintopisteen edestä.

Tarkoitus on kasvattaa lasten ja nuorten innostusta matematiikkaa kohtaan. Verkkokoulutuksen materiaalit ovat oppijalähtöisiä, konkreettisia ja toiminnallisia, jolloin niitä on helppo käyttää oman opetuksen kehittämisen tukena. 

Kursseilla käydään läpi myös opetussuunnitelman uusia teemoja, kuten monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja ongelmanratkaisua. Koulutuksella halutaan lisätä osallistujien ymmärrystä matemaattisen osaamisen kehittymisestä varhaislapsuudesta aikuisuuteen ja lisätä vuoropuhelua eri opetusasteiden opettajien välillä.

– Suosittu ohjelma tuo matematiikan opetukseen innostavia, uusia ja  tutkimuspohjaisia avauksia eri asteille opetussuunnitelmien perusteiden tueksi. Kurssisisältöjä on tarjolla esimerkiksi projektipohjaisesta opiskelusta, ohjelmoinnin käytöstä ja kehollisesta oppimisesta, ohjelman johtaja, professori Maija Aksela kertoo.

Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kaksitoista suomenkielistä verkkokurssia, jotka kaikki ovat kevään aikana vapaasti suoritettavissa MOOC.helsinki.fi-palvelussa. Keväällä koulutusta tarjotaan myös kuudella ruotsinkielisellä kurssilla. 

Valtaosalla kursseista voi edetä itselleen sopivassa tahdissa huhtikuun loppuun saakka, jolloin kurssista voi saada kurssitodistuksen. Yksittäiset materiaalit jäävät tämänkin jälkeen osallistujien saataville. Seuraavat kurssit alkavat puolivuosittain, joten koko ohjelman suorittamisen voi hajauttaa useamman lukukauden ajalle.

Vaikka koulutus on ensisijassa suunniteltu parhaillaan työssä olevalle opetushenkilöstölle, niin kursseille pääsee kuka vain kiinnostunut luomalla käyttäjätunnuksen MOOC-palveluun. Esimerkiksi alan opiskelijoille voi olla suurta hyötyä hankkeesta tuotetuista materiaaleista ja kokemusten vaihdosta jo työelämässä olevien opettajien kanssa.

Li­sä­tie­to­ja

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja kevään kursseille liittymisestä.

Opi innostavaa matematiikan opetusta verkkokurssilta (14.8.2019)

Ohjelman johtaja: professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Projektisuunnittelija: Eveliina Hietakymi-Sandberg, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 9190, eveliina.hietakymi@helsinki.fi

Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Helsingin yliopisto, 043 824 5394, johanna.p.pellinen@helsinki.fi 

LUMA-keskus Suomi on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama verkosto, jonka tehtävänä on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta, tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.

LUMATIKKA matematiikan päivillä Oulussa 2.-3.1.2020

Näyttelyesineitä. Esimerkiksi postereita, vaatteita, geometrinen rakennelma.

Kuva: Juho-Pekka Virtanen

Matematiikan päivät on Suomen matemaattisen yhdistyksen joka toinen vuosi järjestämä kokous, jonka teemana on matematiikan tutkimus ja opetus. Vuonna 2020 päivät järjestetään Oulussa tammikuun 2. ja 3. päivänä. Tapahtumapaikkana on Oulun yliopiston Linnanmaan kampus.

Ohjelmassa on nähdään torstaina 2.1. klo 10:30-12 LUMATIKKA-kouluttajien työpaja, jossa käsitellään aihetta Mathematics and Arts. Kouluttajat kuvaavat sessioitaan seuraavalla tavalla:

Aalto Math&Arts in Shanghai 2019

Aalto Math&Arts in Shanghai Future Art Lab 2019 exhibition was a joint effort of  Aalto School of Arts, Design and Architecture, Aalto School of Science and Aalto School of Engineering. The focus of the contribution of Aalto University was to introduce the interdisciplinary Math&Arts program, especially its underlying course Crystal Flowers in Halls of Mirrors: Mathematics, Arts and Architecture  and related activities  to the audience.

During our visit to Shanghai, it was also possible to test our LUMATIKKA and Aalto Scientist in School activities to local school teachers and students. This talk will discuss about the challenges and benefits of our experience from the perspective of school teachers.

Kirsi Aaltonen, Aalto University

Dance in Mathematics Education

For a mathematician, mathematics is fascinating, imaginative and inspiring. Research shows that we can make mathematics feel equally intriguing for students of all levels by using interactive and hands on teaching methods. One way to do this is to introduce mathematics through art. Indeed, mathematics and art share many common characteristics.

Using dance in mathematics education has the added benefit of introducing movement and embodied methods into teaching. Current research in medicine and cognitive science tells us that moving helps us learn. In our LUMATIKKA course “Matematiikkaa kehgollisesti ja liikkuen” we explore the importance of embodiment in mathematics education and give examples of teaching activities that combine math and dance.

Saara Lehto, University of Helsinki

Kirsi on mukana LUMATIKKA-ohjelman Matematiikka ja taide -teemaisten kurssien toteutuksessa. Saara on mukana kurssin Matematikkaa kehollisesti ja liikkuen toteutustiimissä. Nämä verkkokurssit järjestetään kaksi kertaa vuodessa verkkokoulutuksina. Katso aikataulu ja ilmoittaudu.