Opettaja ja varhaiskasvattaja, eikö lukukauden aikana ole aikaa kouluttautua? Haluatko kehittää osaamistasi ja valmistautua tulevaan lukuvuoteen kesäkuukausien aikana? Kesän LUMATIKKA-kurssien ilmoittautuminen on nyt auennut! Alta voit tutustua kesällä tarjottaviin kursseihin. Jos kuitenkin haluat mieluummin viettää kesäsi lomaillen, tilaa tästä muistutus syksyn kurssien ilmoittautumisen alkamisesta! Syksyn koulutuskalenteria kootaan parhaillaan nettisivuillemme, ja voit tutustua siihen jo etukäteen.
Verkkokoulutukset kesällä 2019
OSIO 1: Kaikille yhteinen osio
Kaikille yhteinen (3 op)
LUMATIKKA-koulutusten sarjan avaava, kaikkien asteiden opettajille ja kasvattajille yhteinen osio avautuu vapaassa aikataulussa suoritettavaksi verkkokurssiksi ma 3.6.2019. Kurssin voi aloittaa ja suorittaa haluamanaan ajankohtana hankkeen päättymiseen saakka (joulukuu 2019).
Yli 120 osallistujaa keväällä 2019 mukaan houkutellut varhaiskasvattajille ja esiopettajille suunnattu kurssi aukeaa suoritettavaksi verkkokurssina ma 3.6.2019. Kurssille voi ilmoittautua mukaan 30.6.2019 saakka. Kurssialusta sulkeutuu 4.8.2019 muokattavaksi syksyn koulutuskierrosta varten. Tänä aikana kurssia voi suorittaa omassa tahdissa edeten.
Valtakunnallisten LUMA-päivien yhteydessä Jyväskylässä järjestetään kurssin kaksi toiminnallista työpajaa: ke 5.6.2019 klo 9-12 & 13-16. Voit ilmoittautua molempiin tai jompaan kumpaan. Lisäksi suoritukseen sisältyy suunnittelua ja raportointia kurssin verkkoalustalla. Kohderyhmänä varhaiskasvattajat ja opettajat kaikilla asteilla. Ilmoittautuminen päättyy 26.5.2019.
Valtakunnallisten LUMA-päivien yhteydessä Jyväskylässä järjestetään työpajamuotoinen ja käytännönläheinen tapaaminen ke 5.6.2019 klo 9:30-12:30. Työpajan jälkeen klo 13:30-14:30 GeoGebran tutkimusjohtajan luento aiheesta “Instructional technology supporting STEAM skills in students of all ages”. Kohderyhmänä lukiossa matematiikkaa opettavat, mutta myös kiinnostuneet peruskoulun ja ammatillisin koulutuksen opettajat voivat osallistua. Ilmoittautuminen päättyy 26.5.2019.
LUMATIKKA – matematiikan opetuksen ja oppimisen täydennyskoulutusohjelma 2018-2019 on LUMA-keskus Suomen koordinoima ja Opetushallituksen rahoittama hanke. Koulutuksen kohderyhmä on parhaillaan työssä oleva opetus- ja kasvatushenkilöstö aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Koulutus on kohderyhmään kuuluville maksuton.
Koulutuskokonaisuus sisältää 15 opintopisteen edestä verkkokursseja sekä opintoja tukevia vapaaehtoisia lähitapaamisia. Yksittäistenkin kurssien suorittaminen onnistuu, mikäli 15 opintopisteen suoritukseen ei ole mahdollisuutta sitoutua.
Teksti: Saara Lehto ja Martina Aaltonen (Helsingin yliopisto)
Miten matematiikan oppitunnin saa liikkeelle? Mitä yhteistä on tanssilla ja matematiikalla? Miten kehollisilla harjoituksilla voidaan parantaa matematiikan käsitteiden ymmärtämistä? Mikä merkitys eleillä on matemaattisessa kommunikaatiossa? LUMATIKKA-ohjelman valinnaiskurssi Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen vastaa näihin kysymyksiin.
Tutkimusten mukaan lyhytkin liikuntasuoritus saa aivot oppimiselle otolliseen tilaan. Siksi myös matematiikan oppitunti on hyvä saada liikkeelle. Opetus voi sisältää säännöllisiä jaloittelu- tai jopa juoksutaukoja tai matematiikkasuunnistus voi viedä koko oppitunnin lähiympäristöön liikkumaan. Liikkumisen kautta tuodaan matematiikan tunneille lisää innostusta ja motivaatiota, sekä kokonaan uusia näkökulmia keskeisiin matematiikan teemoihin.
Matematiikka on luova tieteenala, jossa kauneudella on oma erityinen arvonsa. Tämä puoli matematiikasta pääsee esille, kun sitä lähestytään kehollisesti tanssin avulla. Tanssin kautta opitaan myös ryhmätyötä, kun esimerkiksi suoran yhtälö hahmottuu koordinaatistoon ryhmässä suunniteltavan koreografian avulla ja lumihiutaletanssissa oppilaat pääsevät kokemaan symmetrian itse symmetrisen kuvion osana. Tanssi ja muu luova liikunnallinen toiminta tuovat raikasta vaihtelua matematiikan opetuksen tuttuihin työtapoihin. Lisäksi ne luovat todellisia yhteyksiä matematiikan ja taiteen välille.
Kognitiotiede on osoittanut, että matematiikan käsitteet ja päättelysäännöt pohjautuvat vahvasti ihmisen kehon ja aivojen rakenteeseen sekä ihmisen jokapäiväiseen toimintaan maailmassa. Abstraktitkin asiat palautuvat viime kädessä tavallisiin kokemuksiin omasta kehosta ja sen toiminnasta ympäröivässä maailmassa. Esimerkiksi luonnollisten lukujen laskusäännöt voidaan palauttaa kivikokoelmien kokoamiseen ja jakamiseen liittyvään konkreettiseen toimitaan. Lukusuora, nolla ja negatiiviset luvut voidaan puolestaan palauttaa eteen- ja taaksepäin otettuihin askeleihin maahan piirretyllä suoralla. Matemaattisten käsitteiden taustalla oleviin keskeisiin mielikuviin pureutuvat keholliset harjoitukset syventävät ymmärtämistä.
Puheen, eleiden ja apupiirrosten avulla voi kommunikoida mielikuvia ja matemaattisia ideoita ilman matematiikan kaavoja ja numeroita. Matemaatikot käyttävätkin abstrakteihin ideoihin liittyviä eleitä sanojen tapaan. Esimerkiksi lukujoukosta puhuttaessa voidaan luvut sijoittaa näkymättömälle lukusuoralle, joka hahmottuu keskustelijoiden käsien liikkeillä. Tällaista eleillä hahmoteltua mielikuvaa voidaan täydentää uudella informaatiolla ilman, että aiempi informaatio unohtuu, toisin kuin kielellisessä ilmaisussa helposti käy. Matematiikan formaalia kieltä tarvitaan täsmälliseen ilmaisuun, mutta kaavojen takana olevat ideat välittyvät selkeämpinä ja yksinkertaisempina puhetta, eleitä ja piirroksia käyttäen.
Martina ja Saara ovat kouluttajina maksuttoman LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen valinnaiskurssilla Matematiikkaa kehollisesti ja liikkuen. Kevään verkkokurssi toteutetaan 23.4.–26.5.2019. Halutessasi voit osallistua kurssin toiminnalliseen työpajaan joko Helsingissä (29.4.) tai Tampereella (2.5.). Ilmoittaudu mukaan 22.4. mennessä. Lue lisää kurssin esittelysivulta!
Tekstin on kirjoittanut Antti Laaksonen, joka työskentelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla yliopistonlehtorina. Antti kouluttaa LUMATIKKA-valinnaiskurssilla Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa.
Muutama viikko sitten mietimme koululaisten ohjelmointikerhossa, mitä bitit ovat ja mitä hyötyä moisista voisi olla. Kerholaisilta tuli monia hyviä ideoita, ja kaikilla tuntui olevan käsitystä, että bitit liittyvät jotenkin tietokoneisiin, ohjelmointiin tai hakkerointiin.
Sinänsä on helppoa kertoa, mitä bitit ovat. Bitti on numero, joka on joko 0 tai 1, ja tietokone laskee niiden avulla. Ihmiselle kymmenjärjestelmä on luonteva tapa laskea, koska ihmisellä on kymmenen sormea, mutta tietokoneelle bitit ovat mukavampia. Tietokone voi tulkita asiaa niin, että sähkövirta joko kulkee (1) tai ei kulje (0).
Bitit tulevat vastaan kuitenkin monissa muissakin tilanteissa. Yksi esimerkki tästä on Sudenpentujen käsikirjassa esitetty taianomainen keino saada selville opettajan (tai jonkun muun henkilön) ikä. Se perustuu seuraaviin tauluihin:
Iän selvittäjä pyytää opettajaa osoittamaan niitä tauluja, joissa hänen ikänsä esiintyy. Tämän jälkeen iän voi päätellä laskemalla yhteen ensimmäinen luku kaikista osoitetuista tauluista. Esimerkiksi jos opettaja osoittaa tauluja 2, 3 ja 6, hänen ikänsä on 2+4+32 = 38 vuotta. Mutta miten voi olla mahdollista päätellä ikä luotettavasti, vaikka opettaja vain osoittaa muutamaa taulua?
Tämä on yksi tehtävistä, joita pohditaan huhtikuun puolivälissä alkavalla LUMATIKKA-kurssilla Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa. Kurssi pyrkii näyttämään, miten ohjelmointitaito ja käsitys algoritmeista tuovat arvokasta lisää perinteisiin matematiikan tehtäviin.
LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman puitteissa järjestetään kaksi algoritmiseen ajatteluun ja ohjelmointiin paneutuvaa valinnaiskurssia – Algoritmisen ajattelun kehittäminen ja Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa:
Ohjelmoinnin merkitys matematiikan opetuksessa (MA 15.4. – PE 31.5.2019). ILMOITTAUDU 7.4.2019 mennessä. Kurssin voi suorittaa täysin verkossa. Sisältää vapaaehtoisen lähitapaamisen Helsingissä KE 17.4. klo 12-16.LUE LISÄÄ KURSSISTA!
Algoritmisen ajattelun kehittäminen (MA 1.4. – PE 31.5.2019). Kurssin voi suorittaa täysin verkossa. Kurssi sisältää aloituswebinaarin KE 3.4. klo 13-16 (voi seurata myös tallenteena jälkikäteen) ja vapaaehtoisen lähitapaamisen Helsingissä KE 15.5. klo 12-16. Ilmoittautuminen päättynyt 31.3.2019. LUE LISÄÄ KURSSISTA! Vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella osoitteesta info@lumatikka.luma.fi.
Lännen Media kirjoitti 17.2.2019 lehdissään toiminnallisen ja konkreettisten matematiikan positiivisista vaikutuksista matikkapelon lieventämisessä. Haastateltavana olivat LUMATIKKA-työryhmästä Kirsi Peltonen ja Minna Huotilainen. Artikkelissa avattuihin teemoihin paneudutaan laajasti myös LUMATIKKA-koulutuksen kursseilla. Artikkelin pääset kokonaisuudessaan lukemaan Kainuun sanomien verkkosivuilta.
Olen huolissani siitä, kuinka paljon visuaalista kykyä matematiikassa menetetään jo varhaisessa vaiheessa, kun tavalla tai toisella viestimme lapsillemme, että he ovat joko huonoja tai hyviä siinä. Matemaattinen lahjakkuus on paljon enemmän kuin traditiomme antaa ymmärtää.
Kirsi Peltonen, matematiikan yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto
Ihmisen tapa ratkaista asioita on ensisijaisesti tarttua niihin käsillään. Jos se ei ole mahdollista, käyttöön otetaan abstraktin ajattelun keinot. Niihin ei kuitenkaan kannata hypätä ennen kuin on selvitetty, voiko asian tehdä konkreettisesti omin käsin.
Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto
Kirsi Peltonen on mukana toteuttamassa LUMATIKKA-koulutuksen matematiikka & taide -valinnaiskurssikokonaisuutta. Lue lisää!
Minna Huotilainen toimii asiantuntijana LUMATIKKA-koulutuksen kaikkien asteiden opettajien ja kasvattajien yhteisessä osiossa. Lue lisää!
Tekstin on kirjoittanut KT, varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Jonna Kangas Helsingin yliopistosta. Jonna on mukana LUMATIKKA-hankkeen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tiimissä suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutuksen sisältöjä.
Pieni lapsi tarttuu pihalla käpyyn. Nostaa sen ylös, kokeilee painoa ja muotoa kädellään. Lapsi koskettaa poskellaan kävyn pintaan, hänen silmänsä loistavat ja hymy leviää kasvoille. Hän on tehnyt havainnon ja siihen liittyvän oivalluksen! Tämä oivallus liittyy matemaattis-loogiseen ajatteluun: päättelykykyyn, kykyyn tehdä luokitteluja, asettaa havaintoja järjestykseen, tutkia, kokeilla ja ihmetellä. Matematiikkaa on perinteisesti pidetty kielen ohella kognitiivisena ja älyllistä ajattelua vaativana tieteenalana tai kouluaiheena. Varhaiskasvatuksen matematiikassa on kuitenkin tärkeää muistaa moniaistisuus. Aistien käyttö on pienille lapsille luontaista ja he oppivat kaikilla aisteillaan, eli sensorisesti ja senso-motorisesti.
Varhaiskasvatuksessa matematiikka lähtee liikkeelle arjen havainnoista. Lapsilla on tallella taito pysähtyä ihmettelemään ja tutkimaan arkisia asioita. Muutokset ympäristössä ovat pienimille ainutkertaisia ja siksi ihmeellisiä. Harva kaksivuotias muistaa edellistalven ensilumen ja katukiveyksestä esille pistävä voikukka vasta ihmeellinen onkin. Havaintoja tehdään jatkuvasti, me aikuiset vain olemme havaintotulvasta selvitäksemme oppineet sivuuttamaan ympäristössämme tapahtuvat ja esiintyvät muutokset silloin, kun ne eivät ole meille relevantteja.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikkaan keskittyvällä LUMATIKKA-kurssilla lähdemme seikkailuun Lelan kanssa. Lela on yliopistonlehtori ja dosentti Jyrki Reunamon luoma hahmo, jonka havaintojen ja ihmetyksen kohteiden kautta pääsemme tekemään toiminallista, leikkivää matematiikkaa sekä eheyttämään matematiikkaa muihin varhaiskasvatuksen sisältöihin. Lela kohtaa päiväkodissa monenlaisia ongelmanratkaisuhaasteita:
”Katso Lela minua!” Niksu pyysi ja
loikkasi hiekkalaatikon reunalta eteenpäin. Hiekka roiskui ympäriinsä Niksun
pyllähtäessä hiekkaan. ”Minä hyppään sata-tuhatta kilometriä! Niksu riemuitsi.
Lela ravisteli vaateiltaan hiekkaa, jonka Niksun hyppy oli sirotellut ympäriinsä ja mietti. Hän muisti, kuinka meressä kalat olivat leikkineet hyppimällä. Hyppääminen oli kivaa Lela päätti. ”Tehdäänkö hyppykilpailu?” Lela kysyi Niksulta, joka nyökkäsi.
Lela nousi hiekkalaatikon reunalle ja yritti loikata ylöspäin, kuten kala vedessä. Kalat hyppäsivät aina korkeammalle kuin toiset kalat. Niksu otti Lelaa kädestä kiinni ja he asettuivat yhdessä seisomaan hiekkalaatikon reunalle. ”Nyt hypätään eteenpäin,” ehdotti Niksu. ” Kumpi hyppää isommalle?” Nauraen Lela ja Niksu hyppäsivät ja hiekka roiskui ympäriinsä. ” Minä voitin!” Lela julisti innoissaan. Niksu oli kuitenkin sitä mieltä, että hän oli voittaja. Lela ja Niksu kiistelivät aikansa siitä, miten voitaisiin päättää, kumpi oli voittanut. Miksi Lela ajatteli voittaneensa? Miksi Niksu ajatteli voittaneensa? Miten voittaja voidaan selvittää?
Lela-tarinoiden kuvitus Emilia Erfving.
Matemaattis-looginen ajattelu ei ole lapsen pysyvä ominaisuus vaan taito, jonka kehittymistä ohjaa ympäristö, lapsen kiinnostuksen kohteet sekä opettajan oikea-aikainen pedagoginen tuki ja ohjaus. Kukaan ei siis synnynnäisesti ole hyvä tai huono matematiikassa.
Ehkä leikki ja matematiikka eivät olekaan niin kaukana toisistaan.
Olennaista matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tarjota mahdollisuuksia havaita ja kokea matematiikkaa arjessa. Kun lapset saavat kokemuksia, siitä, miten opettajat sanoitettavat ja kielentävät matemaattisia ilmiöitä, heidän uteliaisuutensa vahvistuu ja matematiikkaan syntyy myönteinen suhtautumista. Arjen ilmiöt voidaan varhaiskasvatuksessa ottaa tarkasteluun eheyttäen. Lumisateen ihmettely on samaan aikaan kielellistä (kuvailusanat), ympäristökasvatukseen ja liikuntaa liittyvää, mutta myös matemaattis-loogista ajattelua vaativia. Matemaattisen päättelyn herättäminen vaatii kuitenkin opettajilta myös pedagogista silmää ja matematiikan ilmiökentän mielessä pitämistä. Matemaattinen ihmettely sekä looginen ajattelu vaativat, että ilmiöitä pyritään nimeämään, vertailemaan ja niiden ominaisuuksia kuvaamaan eksakteilla ja tarkoilla ilmaisuilla. Osallisuustutkimuksessa on viimevuosina painotettu paljon lapsen perspektiiviin asettumista ja ympäristön havainnointia lapsen silmin. Tämä tuottaa yhteisiä, jaettuja kokemuksia, joita voidaan lähteä pohtimaan ja joilla voidaan leikitellä. Kokemuksellisuus ja toiminnallisuus ovat tärkeitä linkittämään toisinaan abstraktejakin matemaattisia käsitteitä luontevaksi osaksi arkielämää. Varhaiskasvatuksen matematiikan pedagogisena tavoitteena on tuoda matemaattisia ilmiöitä lasten tutkittavaksi ja ihmeteltäviksi arjessa. Matematiikka rakentuu leikillisten ja toiminnallisten toimintojen kautta ja linkittää lasten kehittyvää ajattelua heidän leikkeihinsä, arkisiin askareisiin ja oppimiseen.
“Entä tämä sitten? Siitä kuuluu jännittävä ääni. Mitenhän tämä toimii? Mitähän tällä voisi leikkiä?” Lela mietti. Oli kuitenkin tullut aika kerätä lelut pois, sanoi aikuinen Lelalle ja muille lapsille. Lela innostui. Hän oli meressä asuessaan kerännyt simpukoita koreihin: Pienet simpukat yhteen ja suuret toiseen. Lela ryhtyi keräämään pieniä leluja laatikkoon: sinne hän laittoi pienet legot, pienen auton, pieniä helmiä, pienen pallon, pienen nuken ja pienet multilink-palikat. Silloin Niksu tuli nauramaan Lelalle: ”Katso! Sinä järjestät lelut ihan väärin!” Mitä Niksu tarkoitti? Miten lelut voisi järjestää?
Kootusti voidaan ajatella, että leikillisyys matematiikassa muodostaa erilaisten ratkaisujen kuvittelun ja luomisen. Sen yhteydessä osallinen oppiminen mahdollistuu, kun lapset saavat toimia ja tuottaa yhdessä merkityksiä oppimalleen leikin keinoin. Matematiikka on siis yksi monista kielistä, joilla maailma leikissä muotoutuu ja saa merkityksiä. Kun lapset tutkivat matematiikan osa-alueita toiminnallisesti ja leikinomaisesti, toteutuu opetuksen tavoite mahdollistaa oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Ympäristön havainnoinnista ja johtopäätösten tekemisestä pyritään tekemään osa arkipäivän vuorovaikutusta ja lapsille tarjotaan mahdollisuuksia luokitella, vertailla ja asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä tuottaa säännönmukaisuuksia.
Niksu ja Lela sopivat, että Lelan pienet lelut kaadetaan pois laatikosta ja tavarat järjestetään uudestaan: ”Tähän laatikkoon tulevat vihreät lelut”, sanoi Niksu. ”Tähän laitan merensiniset lelut” ehdotti Lela. Voisivatko Lela ja Niksu järjestää lelut myös muilla tavoin? Mikä on sinun päiväkotiryhmäsi suurin lelu? Entä pienin?
Matematiikkaa ja leikkiä on totuttu pitämään toisistaan kovin kaukaisina ja aivan erilaisella logiikalla toimivina. Matematiikka on matemaattis-loogista ajattelua, eli havaitsemista, vertailua, luokittelua ja sarjoittamista, välineiden käsittelyä, ongelmanratkaisutaitoja, tulkitsemista ja loogista päättelykykyä sekä kognitiivisia taitoja. Leikki sen sijaan voidaan määritellä toiminnaksi, joka sisältää maagista ajattelua ja mielikuvitusta, kuten kykyjä havaita, yhdistää ajattelua ja toimintaa sekä taitoa ajatella symbolisesti, välineiden käsittelyä ja soveltamista, luovia ongelmanratkaisukykyjä, sekä taitoja tulkita, uusintaa ja hyödyntää empatiataitoa. Ehkä leikki ja matematiikka eivät olekaan niin kaukana toisistaan.
LUMATIKKA-koulutuksen varhaiskasvattajille ja esiopettajille suunnattu kurssi (6 op) toteutetaan ensimmäisen kerran 25.2.-12.5.2019. Ilmoittautuminen päättyy 17.2. Lähikoulutuksia toteutetaan keväällä Oulussa, Tampereella ja Helsingissä suomeksi sekä Vaasassa ruotsiksi. Kurssille on mahdollista osallistua, vaikka ei pystyisi osallistumaan lähipäiville.
Mitä kanitarhassa tapahtuukaan? Osaatko kertoa tarinan omin sanoin? Osaatko kertoa matematiikan kielellä? Kuinka monta tarinaa keksit kuvaparista?
Viime viikolla Helsingin Sanomissa esiteltiin kiinalaisen matematiikan kirjan kuvallisia tehtäviä, jotka herättivät niin asiantuntijoiden kuin some-kansankin huomion (HS 7.1.2019 juttuun pääset tästä linkistä). Kiinalaisesta ensimmäisen luokan matematiikan kirjasta poimittuja tehtäviä kehuttiin avoimiksi ja luovaa matemaattista ajattelua vaativiksi.
Myös Tampereen yliopistossa matematiikan didaktiikkaa opettava dosentti Jorma Joutsenlahti
pitää kiinalaisen oppikirjan tehtäviä hyvinä. Hän on tutkinut pitkään
matematiikan kielentämistä matematiikan neljän kielen näkökulmasta, ja
kiinalaiskirjan kuvallinen tehtävänanto on tuttu tältä pohjalta.
Joutsenlahti kertoo teettävänsä niin opettajaopiskelijoilla kuin
täydennyskoulutuskursseillaankin matematiikan kolmen kielen
harjoitustehtäviä, joissa sama tehtävä on esitettävä niin kuvallisesti,
symbolisesti kuin luonnollisella kielelläkin.
–
Näitä, ja muitakin kielentämisen harjoitustehtäviä, soisi tehtävän
oppilaiden kanssa huomattavasti nykyistä enemmän, toteaa Joutsenlahti: –
Kielentäminen auttaa oppilaita ilmaisemaan ja jäsentämään omaa
matemaattista ajatteluaan, mutta myös opettajaa pääsemään kiinni siitä,
mitä oppilaan päässä liikkuu, jolloin esimerkiksi oppimisen ongelmiin
päästään puuttumaan ajoissa.
Opettajankouluttajat Päivi Perkkilä ja Jorma Joutsenlahti toimivat kouluttajina LUMATIKKA–koulutuksen alaluokkien opettajille suunnatulla täydennyskoulutuskurssilla Tampereen koulutuspäivissä. Kurssilla paneudutaan oppilaan matemaattiseen ajatteluun kielentämisen ja kielentämiseen olennaisesti liittyvän toiminnallisuuden kautta. Kurssilla esitellään runsaasti konkreettista toimintamateriaalia ja tehtäviä – luvassa on muutakin kuin vain kaneja! Tervetuloa mukaan!
Alaluokkien opettajille suunnatun LUMATIKKA-kurssin lähipäiviin voit osallistua Tampereen sijaan myös Oulussa tai Helsingissä. Kaikkilla paikkakunnilla päivien teemat ovat samat, mutta pieniä kouluttajakohtaisia painotuseroja saattaa olla. Oulun lähipäivissä kouluttajina toimivat Jenny Kolström Itä-Suomen yliopistosta sekä Kuopion matikkakukkonakin tunnettu Tuula Pesonen. Helsingissä puolestaan kouluttavat tamperelainen opettaja ja LUMA-kouluttaja Maarit Laitinen sekä Daranee Lehtonen Tampereen yliopistosta. LUMATIKKA-blogista voit lukaista Maaritin viime syksyisen haastattelun lukukäsitteen opettamisesta ja oppimisesta: Matikkaeväitä koulureppuun
Koulutus on Opetushallituksen rahoittama, ja kohderymiin kuuluville osallistujille maksuton.
Lauri Hellsten on Espoon yhteislyseon matematiikan ja fysiikan lehtori. Hän toimii yhtenä projektisuunnittelijana LUMATIKKA-koulutuksen lukiokurssilla ja on kouluttanut lukio-opettajia arvioinnista sekä ohjelmistojen käytöstä matematiikan opetuksessa.
Lukiokenttä on ollut ja nykyisten merkkien mukaan tulee olemaan jatkuvassa muutoksen tilassa tulevat vuodet. Ylioppilaskirjoitukset digitalisoituvat asteittain siten, että matematiikan ylioppilaskoe järjestetään ensimmäisen kerran digitaalisena tänä keväänä Ylioppilastutkintolautakunnan julkaiseman aikataulun mukaisesti. Me opettajat mielenkiinnolla odotamme millaisia tehtävätyyppejä ensimmäisessä digitaalisessa matematiikan ylioppilaskokeessa tullaan näkemään, mutta oma tuntumani on, että suurimmat muutokset tehtävätyypeissä ollaan jo nähty viime vuosien aikana. Mahdolliset digitaaliset aineistot ja niiden hyödyntäminen sekä mahdollisuus tuottaa eksoottisiakin täysin perusteltavissa olevia ratkaisuja ohjelmistojen avulla tuo omaa jännitystä tähän. Miten arvioimme näitä ratkaisuja tai ohjaamme opiskelijoita niihin, kun opetussuunnitelmassa kannustetaan opiskelijoita luovien ratkaisujen tekemiseen?
Korkea-asteen valinnat uudistuvat siten, että vuonna 2020 suurin osa korkea-asteen opiskelijoista otetaan sisään ylioppilastodistuksen perusteella ja tässä pisteytyksessä matematiikan ylioppilaskokeessa osoitettu osaaminen palkitaan hyvin. Matematiikan opiskeluun pyritään kannustamaan yhteiskunnan taholta ja esimerkiksi Teknologiateollisuuden katsauksen mukaan tarvitsemme tulevien vuosien aikana 53 000 tekniikan alan osaajaa lisää työmarkkinoille. Toisaalta Karvin tutkimuksen mukaan ne lukio-opiskelijat, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, ovat opintojen lopulla keskimäärin 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan ja noin viidennes opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa lainkaan. Uusi lukiolaki määrää lukiot tarjoamaan erityisopetusta, ylioppilaskokeiden uusiminen helpottuu ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa on kirjattu velvoitteeksi. Vuonna 2021 syksyllä on lukioissa voimassa uusi opetussuunnitelma, jossa lukiokurssit on korvattu opintopisteillä ja moduuleilla. Tänä keväänä opetussuunnitelman perusteet julkaistaan, jolloin me opettajat pääsemme niitä purkamaan. Mitä tiedämme tulevasta opetussuunnitelmasta? Mikä muuttuu?
Vuoden 2005 lukion opetussuunnitelmassa oli jo monessa kohtaa asetettu tavoitteita tieto- ja viestintäteknologian osaamiselle lukio-opinnoissa. Viimeistään nykyinen vuoden 2015 lukion opetussuunnitelma, jossa kirjattiin jokaiseen matematiikan kurssiin kurssikohtaisia tavoitteita tieto- ja viestintäteknologiselle osaamiselle, asetti tavoitteet ohjelmisto-osaamiselle lukion matematiikassa. Opettajilla on ollut paljon haltuun otettavaa ohjelmistojen kanssa ja niiden pedagogista mielekkyyttä on tullut useissa kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluissa käytyä niin opettajien, opiskelijoiden kuin tutkijoiden kanssa. Opettajalla pitää olla selkeä pedagoginen viitekehys ja tavoitteet, joiden mukaan hän on toteuttaa opetustaan ohjelmistoja hyödyntäen. Muuten on vaara, että ohjelmistot näyttäytyvät opiskelijalle eräänlaisina mustina laatikoina, joiden sisäiset prosessit ja menetelmät jäävät epäselviksi, mutta joka maagisesti tuottaa erilaisista syötteistä tulosteita. Ohjelmisto muodostaa väitteitä, mutta ei perustele mitään – edelleen ja yhä suuremmissa määrin opiskelijoiden pitää pystyä purkamaan omaa matemaattista ajatteluaan vastauksissaan ja kertomaan, mitä hän on tekemässä ja miksi. Ohjelmistoja voidaan kuitenkin käyttää kokeilevan ja tutkivan toiminnan tukemiseen matematiikan oppitunneilla, esitystapojen välillä siirtymiseen sekä käsitteenmuodostuksen tukena. Mitkä ovat tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet matematiikan opetuksessa tutkimusten mukaan? Miten ohjaamme opiskelijoita väitteidensä perustelemiseen?
Nykyisin pinnalla on useasti koulumaailmaa koskevissa keskusteluissa arviointi sekä sen eri muodot ja tavoitteet. Keskustelua arvioinnista on hyvä käydä, koska tutkimusten mukaan arviointi ohjaa opetusta enemmän kuin mikään muu tekijä (Hodgson & Pang 2012). Opetussuunnitelmassa tämä näkyy kirjauksena, että matematiikan arvioinnilla ja kannustavalla palautteella pyritään tukemaan opiskelijan matemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä vahvistamaan sisäistä opiskelumotivaatiota. Tutkimusten mukaan hyvin menestyvät opiskelijat hyödyntävätkin palautettaan hyvin oppimisen tukena (Brookhart 2001). Itse- ja vertaisarviointi formatiivisen arvioinnin muotoina tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden peilata omaa osaamistaan kurssille asetettuihin tavoitteisiin nähden ja antavat hänelle mahdollisuuden ohjata toimintaansa tämän mukaisesti (Ross 2006). Toisaalta itsearviointi on aina oppimistilanne, jossa opiskelija arvioi oman osaamisensa tason, mutta myös reflektoi oppimistaan. Summatiivisen arvioinnin suhteen lukion opetussuunnitelmassa ei ole määritelty kriteereitä esimerkiksi arvosanalle kahdeksan, joka näkyy siinä että samaan päättöarvosanaan vaaditaan erilaista osaamista eri lukioissa (Metsämuuroinen 2017). Millainen arviointi toteuttaa lukiolain sekä opetussuunnitelman asettamat vaatimukset arvioinnille? Mitä tutkimukset sanovat matematiikan arvioinnista?
LUMATIKKA-koulutuksen lukiossa matematiikkaa opettaville suunnatun kurssin teemoina ovat esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset, argumentointi ja todistaminen, dynaamiset esitystavat, matematiikka yhteiskunnassa sekä arviointi. Koulutus tarjoaa työkaluja ja ideoita arkeen sekä uusia näkökulmia matematiikan opettamiseen ja opetuksen tavoitteisiin lukiossa. Kurssi järjestetään keväällä 4.2.2019 – 12.5.2019, ja ilmoittautuminen on käynnissä nyt! Ohjelma on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville maksutonta.
Kevään LUMATIKKA-kursseista ovat alkaneet kalenteriviikolla 2:
Kaikille opettajille ja kasvattajille yhteinen kurssi
Ammatillisten opettajien kurssi
Valinnaiskurssit Rakennetaan matemaattisia esineitä, Perhosvaikutus ja Crystal Flowers in Halls of Mirrors
Kurssien aloitusviesti on lähetetty ilmoittautuneille ja suoritustavan vahvistaneille sähköpostitse. Jos et ole saanut postia, ole yhteydessä info@lumatikka.luma.fi!
Vapaita kurssipaikkoja näille kursseille voi tiedustella niin ikään yllämainitusta osoitteesta.
Kevään muiden kurssien aloitusajankohdat:
TAMMIKUU:
14.1. Projektit opetuksen polkimena (2 op) – verkossa
Kaikilla koulutusasteilla työskenteleville opettajille ja kasvattajille suunnatun vuorovaikutteisen Projektit opetuksen polkimena (2 op) -verkkokurssin ensimmäinen toteutus alkaa 14.1.2019.
Projektioppiminen tuo matematiikan opetukseen lisäarvoa syventämällä ja laajentamalla oppijoiden tietoja ja taitoja. Projektien avulla oppijat pääsevät näkemään, mihin kaikkeen arjessa tarvitaan matematiikkaa. Opetuksesta tulee oppijalähtöistä ja oppijat ovat aktiivisia toimijoita oppimisprosessin aikana. Matematiikan opetus monipuolistuu, kun eheyttävä ja ilmiöpohjainen opetus sulautuvat luonnollisesti projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi oppijat harjoittelevat muita työelämätaitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Tällä kurssilla tutustut projektioppimiseen ja sen arviointiin matematiikan opetuksen näkökulmasta sekä laadit oman projektioppimiskokonaisuuden, josta saat vertaispalautetta. Kurssilla saat konkreettisia opetusmalleja ja materiaaleja oman opetuksen suunnittelun tueksi.
Kurssin tavoitteena on antaa sinulle uusia työkaluja opetuksesi kehittämiseen, kannustaa sinua käyttämään projektioppimista matematiikan opetuksessa ja tukea sinua projektioppimiskokonaisuuden toteutuksessa.
Kurssi järjestetään ohjatusti 14.1. – 7.4.2019. Ilmoittautuminen päättyy 13.1.2019. Ilmoittautumisajan jälkeen ole yhteydessä info@lumatikka.luma.fi vapaista kurssipaikoista.
Matemaattisia tietoja ja taitoja tarvitaan käytännönläheisissä ammateissa, ja monilla aloilla jo potilas-, asiakas- ja käyttäjäturvallisuus edellyttää hyvää matematiikan osaamista. Toisaalta ammatillinen perustutkinto oikeuttaa jatko-opintoihin korkeakoulussa, jossa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneet rinnastetaan lukion oppimäärän suorittaneisiin. Jatko-opintojen onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää, että myös ammatillisissa toisen asteen opinnoissa opiskelijat saavat hyvän matemaattisen pohjan. Minkälainen tuki voisi auttaa tämän matemaattisen perustuksen rakentamisessa?
Yhteistyössä on voimaa!
Mediassakin on puhuttu paljon ammatillisten oppilaitosten lyhyistä koulupäivistä, jatkuvasti muuttuvista lukujärjestyksistä, ja ylipäänsä vastuun sälyttämisestä liiaksi opiskelijoiden omille harteille elämänvaiheessa, jossa kaikki eivät ole vielä valmiita kantamaan suurta vastuuta omista opinnoistaan. Kuitenkin #uusiamis–reformin hengen mukaista olisi tarjota jokaiselle opiskelijalle juuri sellaista tukea ja ohjausta kuin tämä tarvitsee; jos siis vastuun ottaminen omasta opiskelusta ei vielä suju, pitäisi asia huomioida HOKSissa, ja järjestää tarvittava tuki ja ohjaus.
Kellä tahansa opettajalla saattaa herätä huoli opiskelijasta, jos esimerkiksi poissaoloja oman aineen tunnilta kertyy paljon, tai itsenäisesti suoritettavat tehtävät jäävät toistuvasti hoitamatta.
– On tärkeää, että kaikki opettajat ovat tietoisia tukitoimista, joita oppilaitoksessa on tarjolla, ja mistä apua voi lähteä kyselemään, jos oma osaaminen tai voimavarat eivät riitä opiskelijan tilanteen käsittelyssä. Tässä on tärkeää sekä taloon tulevien uusien opettajien perehdyttäminen että oma aktiivinen ote asioiden selvittämisessä, toteaa matemaattisten aineiden opettaja Kari Mikkola Oulun seudun ammattiopistosta.
– On hienoa, jos oppilaitoksessa muodostuu konsultoinnin kulttuuri, jossa vaikka erityisopettajan kanssa voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja tilanteisiin, jatkaa Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen erityisopettajakoulutuksen lehtori Eero Talonen. – Jotta tällainen kulttuuri lähtee syntymään, myös erityisopettajan olisi tärkeää pyrkiä tiedottamaan omasta työstään, pohtii Talonen.
Opiskelijan tavoitteet toiminnan lähtökohtana
Matematiikan opiskelun haasteet saattavat liittyä yleisen kouluvalmiuden sijaan, tai lisäksi, myös erityisesti matematiikkaan. Heikkojen matematiikan taitojen taustalla voi olla monenlaisia opiskelijaan, ympäristöön tai näiden vuorovaikutukseen liittyviä syitä, jotka voivat näkyä vaikeutena oppia matematiikkaa tai esimerkiksi matematiikkaa sisältävien tilanteiden välttelynä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa joitain yleisiä periaatteita siitä, minkälaisesta opetuksesta erityisesti heikot taidot omaavat opiskelijat hyötyvät, mutta kulloinkin sopivien menetelmien valintaan vaikuttavat aina opetettava ryhmä ja aihepiiri, ja myös opettajalle itselleen sopivien toimintatapojen löytäminen on tärkeää.
– Oma näkemykseni on, että tärkeintä on varmistaa, että jokainen on ymmärtänyt käsiteltävän aiheen. On uskallettava pysähtyä asian äärelle niin pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii, ja on annettava riittävästi aikaa harjoittelulle, muotoilee Kari Mikkola.
Vaikka lähtökohdat olisivat haastavat, myös opiskelijoiden omien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää.
– Erityisen tuen tavoitteenahan on taata yhdenvertaiset edellytykset oppimiseen ja etenemiseen kaikille, pohtii Eero Talonen, – Oli itselleni silmiä avaava kokemus, kun eräs peruskoulussa matematiikan yksilöllistetyn oppimäärän suorittanut opiskelija sai toisella asteella tuen avulla jälleen kiinni matematiikan opiskelusta, saavutti tavoittelemansa kiitettävän arvosanan ja jatkoi vielä myöhemmin korkeakouluopintoihin. Tietenkin tämä vaati opiskelijalta valtavasti työtä, mutta osoittaa myös, että oikeanlaisella ja riittävällä tuella haastavistakin lähtökohdista aloittavia opiskelijoita voidaan auttaa pääsemään omiin tavoitteisiinsa – ja saavuttamaan omia unelmiaan!
Tekstiä varten on haastateltu Eero Talosta ja Kari Mikkolaa, joista kumpaisellakin on pitkä kokemus ammatillisen koulutuksen parissa. Eero työskentelee tällä hetkellä Oulun ammattikorkeakoulussa ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lehtorina, ja Kari puolestaan toimii matemaattisten aineiden lehtorina Oulun seudun ammattiopistossa.
Haastateltavat toimivat kouluttajina LUMATIKKA-koulutuksen ammatillisen oppilaitoksen opettajille suunnatulla kurssilla, jonka yhtenä teemana on erilaiset oppijat ja tuki matematiikassa. Tukea käsittelevä osa tarjoaa osallistujille konkreettisia työkaluja oman matematiikan opetuksen kehittämiseen; osassa käsitellään mm. konkreettisia välineitä ja oppimispelejä. Kurssi järjestetään keväällä 7.1.-19.5.2019, ja ilmoittautuminen on käynnissä nyt! Ohjelma on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmiin kuuluville maksutonta.
Lue lisää kurssista | Ilmoittaudu koulutukseen sähköpostitse info@lumatikka.luma.fi
